Blogin arkisto

Yhteystiedot

Jukka Hako
Kellastuvantie 2
01760 VANTAA
p. 050 465 0399
jukka.hako@kellastupa.fi

Pääkaupunkiseudun sosialidemokraatit:

Metropolialue tarvitsee lisää yhteistä demokraattista päätöksentekoa

1. Helsingin seudun metropolialueella ei nykyisillä päätöksentekojärjestelmillä kyetä ratkaisemaan seudun kasvuun liittyviä ongelmia. Metropolialueen kehittäminen yhtenäisenä alueena edellyttää erilaisten demokratia- ja yhteistyömallien tutkimista ja selvittämistä.

2. Metropolialueen tulee toimia siten, että se omalta osaltaan tasaa tuloeroja ja ehkäisee syrjäytymistä. Tätä tukevat muun muassa peruspalveluiden hyvä saatavuus ja niiden tuottaminen ensisijaisesti julkisena palveluna ja kohtuuhintainen asuminen.

3. Vantaan kaupunginvaltuuston esitykseen ns. seutuhallinnon selvittämisestä yhteistyössä Helsingin ja muiden metropolialueen kuntien (14 kuntaa) kanssa pääkaupunkiseudun sosialidemokraatit suhtautuvat myönteisesti.

4. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyötä palveluiden järjestämisessä tulee jatkaa. Metropolialueella on lisättävä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä lähidemokratiaa. Sosialidemokraattien mielestä on tärkeää, että vaaleilla valitut edustajat voisivat päättää mahdollisimman laajasti metropolialueen asioista.

5. Helsingin seudun kilpailukykyä suhteessa muihin metropoleihin on selvitettävä tutkimuksella. Lisäinformaatiota alueen kehityksestä saadaan myös Helsingin ja Vantaan kaupunkien toteuttamasta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja arvioivasta selvityksestä.

6. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet edellyttävät, että myös metropolialueen poliittisen päätöksenteon rakenteiden on pystyttävä vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Muun muassa ekologiset joukkoliikenne- ja energiaratkaisut sekä luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden turvaaminen edellyttävät koko metropolialueen asukkaiden yhteistä päätöksentekoa.

7. Helsingin seudun kehittäminen yhtenäisenä alueena edellyttää erillistä lainsäädäntöä ja valtion lisäpanostuksia metropolialuetta varten. Hallintomalleja ja verotusjärjestelmiä selvitettäessä on laajasti kerättävä kokemuksia muista eurooppalaisista suurkaupungeista.

LIITE

Helsingin seutu kasvaa yhä laajemmalla alueella

Pääkaupunkiseudun kasvulle oli ominaista 1960-luvun lopulle asti, että Helsingin kaupunki kasvoi nopeammin kuin muut lähikunnat yhteensä. 1970–1980-luvulla seudun kasvu suuntautui lähes kokonaan Espooseen ja Vantaalle. Viime vuosina kasvu on Espoon ja Vantaan lisäksi kiihtynyt jälleen myös Helsingissä, metropolialueen muissa osissa eli ns. Kuuma-kunnissa ja kuntaryhmä nelosten alueilla sekä eräissä edellä mainittujen 14 kunnan yhteistyön ulkopuolella olevissa uusmaalaisissa kaupungeissa.

Yhteistyössä valtiovallan kanssa pääkaupunkiseudun neljän kaupungin yhteistyö rakennettiin 1970-luvun alussa peruskuntien välisen yhteistyön varaan. Näin syntyi lakisääteinen YTV vuoden 1974 alussa, joka aluksi sai lähinnä koordinointitehtäviä, mutta myöhemmin palvelutehtäviä, mm. jätehuollon järjestämisen ja seutuliikenteen hoidon. YTV on ollut tärkeä yhteistyön linkki yli kolmen vuosikymmen ajan.

Helsingin seudun metropolialueen arvellaan kasvavan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana 200 000–300 000 asukkaalla. Kasvusta reilu neljännes suuntautuu Helsinkiin ja jopa 65–75 prosenttia Espooseen, Vantaalle ja muihin kehyskuntiin. Metropolialue ei siis pitkään aikaa ole rajautunut YTV-alueeseen, vaan metropolin raja on kaukana lännessä, pohjoisessa ja idässä Espoon ja Vantaan rajojen ulkopuolella.

Pääkaupunkiseudun neljä YTV-kaupunkia ovat viime vuosina entisestään tiivistäneet yhteistyötään peruspalveluiden järjestämisessä. Kunnat ovat sopineet mm. raja-alueiden päivähoidon järjestämisestä ja perusterveydenhuollon päivystysyhteistyön kehittämisestä niin, että tavoitteena on yhteispäivystys vuoden 2010 alusta lukien. Edelleen on sovittu uudesta joukkoliikennettä hoitavasta kuntayhtymästä sekä vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisestä YTV:n yhteyteen. Uusi laki velvoittaa pääkaupunkiseudun kunnat myös laatimaan yhteisen yleiskaavan.

Viime aikojen kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että yhteistyötä on kehitetty erilaisten kuntayhtymien kautta. Tämä on etäännyttänyt päätöksentekoa vaaleilla valituista luottamushenkilöistä.

Johtopäätöksiä Helsingin seudun laajenemisesta

1. Helsingin seudun metropolin maantieteellinen alue on nykyään paljon laajempi kuin ns. YTV-alue. Metropolialueen muodostavat vähintään Helsingin seudun yhteistyökokouksessa yhteistyötä tekevät 14 kuntaa.

2. Yhteistyön rakentaminen erilaisten kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja neuvottelukuntien varaan loitontaa kuntalaisia demokraattisesta päätöksenteosta ja saattaa pirstaloida demokraattisen päätöksenteon.

3. Metropolialuetta on kyettävä tulevaisuudessa kehittämään yhtenäisenä alueena.