Kokoomus taipui seutuselvitykseen

Tiistai 31.3.2009

Vantaan kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen maanantaina 31.3., että valtuustolle esitetään selvityksen tekemistä myös Vantaan ja Helsingin yhdistämisen eduista ja haitoista. Lopullinen päätösehdotus oli kokoomuksen, vihreiden ja kristillisdemokraattien yhdessä sorvaama, johon ei luonnollisesti liittynyt tarkempia perusteluja esittelyteksteineen. Se voitti äänin 9-8 kaupunginjohtaja Juhani Paajasen esityksen, jonka puolesta äänestivät sosialidemokraatit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto. Paajasen esitys torjui Vantaan ja Helsingin yhdistämisen selvitykset, mutta sisälsi seudullisen selvityksen tekemisen.

Päätökseksi lopulta muotoiltu esitys ei suinkaan ollut ainoa paperi, joka kokouskäytävillä liikkui. Siksi tässä yhteydessä on syytä valottaa lehtitietoja tarkemmin kokouksessa eri ryhmien esittämiä vaihtoehtoja.

Kokoomus ja vihreät esittelivät aluksi omaa paperiaan, jossa niiden esitykset olivat limittäin. Kokonaisuus oli osin epälooginen. Kokoomus esitti selkeästi suostumista Helsingin toiveisiin, jopa niin, että jo toukokuun valtuuston kokouksessa olisi annettu liitosselvityksen toimeksianto. 

Vihreät puolestaan edellyttivät, että Vantaan ja Helsingin liitosselvityksen ehtona on seudullinen selvitys. Jostain syystä tämä selvitys olisi käynnistynyt vasta ensi lokakuussa.

Kristillisdemokraattisen paperissa puolestaan korostettiin seutuselvityksen tekemistä, ja vain sillä edellytyksellä Vantaa voi olla mukana selvityksessä Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen eduista  ja haitoista. Molempien selvitysten toimeksianto tulisi olla valtuuston 15.6. kokouksessa.

Kahden paperin ero ei ollut suuri, mutta kokoomus ja vihreät olivat valmiit hyväksymään kristillisdemokrattien esityksen turvatakseen enimmistön äänestyksessä.

Koko kaupunginhallitus oli kokouksessa yksimielinen, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista kuntaliitosselvitystä Vantaan lakkauttamiseksi tai liittämiseksi toiseen kuntaa. Kokoomuksen pohjaesitys oli, että tämä linjaus koskisi vain tätä käsittelykierrosta. Valmiutta Vantaan lakkauttamiseen joskus myöhemmin kokoomuksella oli siis jo maanantain kokouksessa.

Äänestystulos ei suinkaan ollut kokouksen suurin uutinen vaan kokoomuksen taipuminen selvittämään kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat. Kokoomuksen ja vihreiden pohjapaperista ei voi varmuudella päätellä, oliko kokoomus itse päätynyt tälle kannalle, vai oliko se vihreiden edellytys yhteiselle kannanotolle.

Kokouksen alla kokoomusjohtajat vakuuttelivat, että yksikään kokoomusjohtaja pääkaupunkiseudulla ei kannata seutuhallintoa. Nyt sitä ollaan kuitenkin valmiit selvittämään, jotta itselle mieluinen kuntaliitosselvitys tehdään. Kaupunginhallituksen äänestyspäätöstä on pakko lukea niin, että yhdistämisselvitystä ei tehdä, jos samalla ei selvitetä seutuhallinnon malleja. Saadakseen haluamansa selvityksen, kokoomus pääsee ensin vetämään seutuselvityksen vankkureita. Tältä osin demarit toivottavat kokoomuksen mieluusti mukaan talkoisiin!

 

 

Demaririyhmä: Valtion aikaistettava Kehä III:n rakentamisen maksamista

Tiistai 3.3.2009 klo 17.07

Vantaan kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaina 2.3. pitkään ja ajoittain kiivaastikin Kehä III:n parannustöiden ensimmäisen vaiheen rahoituksesta. Vantaan demariryhmä oli edelleen tyytymätön siihen, että valtakunnallinen ja jopa koko Euroopan liikenteen kannalta keskeisen tien kustannuksia sälytetään Vantaan kontolle. Demarien aloitteesta valtuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan kaupungin on neuvoteltava valtion kanssa, josko valtio ostaisi kaupungin rahoilla rakennetun tieosuuden nyt sovittua aikaisemmin.

- Kehä III:n parantamista ei kukaan aseta kyseenalaiseksi, mutta ei ole oikein, että valtio siirtää oman tiensä kustannuksia kaupungille, painottivat ryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä ja varapuheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen puheenvuoroissaan.

Porvarileiri korosti, että nykyinen hallitus sai Kehä III:n korjaustyön ylipäätään liikkeelle. Demariryhnän kansanedustaja Kimmo Kiljunen ei tätä niellyt vaan totesi, että edellinen hallitus, jossa demarit olivat mukana esitti vuonna 2006 hankkeeseen alkurahoitukseen 30 miljoonaa euroa. - Porvarihallitus poisti rahat ja keksi sen jälkeen mallin, jolla korkokuluja työnnetään kaupungin maksettavaksi, Kiljunen muistutti.

Tässä yhteydessä on painiokkaasti todettava, että demarit ovat koko ajan voimakkaasti tukeneet peruskorjaustyön aloittamista. Vain rahoitusmalli on hiertänyt. Hankkeen ykkösvaiheen aikana poistetaan tasoliittymät Vantaankosken ja Pakkalan väliltä. Lisäksi parannetaan muun muassa liikenteen sujuvuutta Vantaanlaaksontien ja Ylöstöntien risteyksessä, johon tulee kertoliittymä. Hanke maksaa hieman yli 50 miljoonaa markkaa.Vantaa rahoittaa työn. Valtio ostaa osuutensa tieosuudesta Vantaalta vuonna 2013. Rahoitusvaiheen korkokulut jäävät Vantaan maksettaviksi.