Blogin arkisto

Yhteystiedot

Jukka Hako
Kellastuvantie 2
01760 VANTAA
p. 050 465 0399
jukka.hako@kellastupa.fi

Riipilän louhoshanke

Tiistai 22.9.2009 klo 22:26

Seutulan, Riipilän, Kivistön, Keimolan, Luhtaanmäen, Syväojan ja kaikkien muiden Pohjois- ja Luoteis-Vantaan asukkaita on viime viikkoina hämmentänyt vireille tullut Lemminkäisen hakemus saada ryhtyä murskaamaan Riipilän suojelumetsiä ja kalliota moottoritien ja Reunan asutusalueen välissä yli 70 hehtaarin alueella.

Asukkaat ovat ryhtyneet yksissä tuumin vastustamaan hanketta, jonka ensimmäisen vaiheen lausuntokäsittely on parhaillaan meneillään kaupungissa.

Asukkaat ovat laajoissa selvityksissään perustelleet näkemyksensä. He haluavat säilyttää seudullisen viherväylän ja yhtenäisen metsäalueen komeine kallioineen.

Lemminkäisen massiivinen hanke laittaa päättäjän miettimään, miten kaupunkiamme kaavoitetaan ja suunnitellaan. Yhtiöllä on toki oikeus hakea lupaa liiketoiminnalleen, mutta murskausalueen valinta Vantaan yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelta, jolle tässä vaiheessa ei ole osoitettu minkäänlaista rakentamista, tuntuu oudolta. Jos murskauslupa jostain syystä myönnettäisiin, olisi alueen tulevaisuus tavallaan päätetty ennen kaavaa. Murskausalue ei enää voisi olla virkistysalue.

Mielestäni minkäänlaista lupaa murskaukselle ei alueella voida sallia, ennen kuin koko Luoteis-Vantaan maankäytön tulevaisuus on arvioitu uudelleen. Luontoarvot tullevat sellaisessa tarkastelussa varmasti olemaan vahvoilla. Toisaalta Hämeenlinnantien varsi uusine eritasoliittymineen saattaa tulevaisuudessa olla rakentamiseen soveliasta aluetta.

Olen siis päätynyt sille kannalle, että vireillä oleva hakemus ei voi tulla hyväksytyksi. Jos Lemminkäinen ei tuo tarkasteluun muita vaihtoehtoja kuin kaikki tai ei mitään, on helppo valita nollalinja, ei minkäänlaista lupaa murskaamiseen Riipilän kallioilla.

 

2 kommenttia .

Demarit taistelivat lähes yksin muutokset Vantaa-sopimukseen

Lauantai 5.9.2009 klo 15:07

Vantaan poliittisessa kulttuurissa suurimmalla ryhmällä on vetovastuu. Viime vaalien jälkeen vastuu siirtyi kokoomukselle demareilta. Jo loppukeväällä ja läpi kesän demarijohto vetosi kokoomukseen, että se ryhtyy vetämään neuvotteluja Vantaan tulevan taloussuunnitelkman linjoista.

Elokuussa kokoomus ehdotti, että Vantaalla yritettäisiin saada aikaan kaikkien valtuustoryhmien yhteinen Vantaa-sopimus. Kaikki ryhmät olivat valmiita olemaan työssä mukana. Pohjapaperiksi kokoomus keräsi eri toimialojen mahdolliset ja kaikki mahdottomatkin esitykset. Yhteistä keskustelukulmaa demarien ja kokoomuksen välillä ei aluksi tahtonut löytyä, koska demarit eivät olisi halunneet sopia eri toimialojen linjauksista niin yksityiskohtaisesti.

Kokoomus oli valmis tiivistämään tekstiä ja monia kohtia sopimusluonnoksesta poistettiin kokonaan. Sopimuksen perusrakenne säilyi kuitenkin alkuperäisenä. Loppuvaiheen neuvotteluissa demarit ja kokoomus pääsivät lopulta asiaan ja molempien suurten ryhminen suurimmat kipupisteet käytiin läpi. Demariryhmä sai mielestään tärkeät tavoitteensa läpi. Kokoomus puolestaan sai tahtonsa läpi eräissä rakenteellisissa uudistuksissa, joissa palveluita siirretään kaupungin omiin osakeyhtiöihin tai kaupungin omiin liikelaitoksiin. Samoin Vantaa-lisästä syntyi kompromissi.

Suurimmat ryhmät, kokoomus ja demarit, kantoivat vastuunsa. Ilman demareita Vantaa-sopimus olisi jäänyt aika lailla torsoksi ja päätöksiä olisi jatkossa nuijittu lautakunnissa ja kaupunginhalituksessa yhden äänen enemmistöllä. Omasta puolestani annan Vantaan kokoomusjohdon nruvottelujen aivan viime hetkien toiminnasta kiitosta. Kokoomus halusi demarit mukaan ja sai joustamalla useissa demareille kipeissä asioissa.

Muiden ryhmien toiminta

Vantaan muiden poliittisten ryhmien toiminta jäi demariryhmää askarruttamaan. Kokoomuksen pohjapaperi sisälsi lähiterveysasemien supistamisen, useita rakenteellisia uudistuksia ilman selvityksiä jne. Vihreiden ryhmä toki vaati monissa kohdin erilaisia selvityksiä ennen päätöksiä, mutta kokoomuksen poliittisen sanoman ryhmä tuntui hyväksyvän. Täsmälleen samalla tavalla toimivat keskiryhmät eli keskusta ja kristillisdemokraatit.

Kokoomuksen ainoaksi vastavoimaksi jäi demariryhmä, joka sai tukea vasemmistoliitolta, jolle sopimuksen hyväksyminen oli varmaan tiukka paikka. Perussuomalaiset olivat periaatteessa mukana neuvotteluissa, mutta käytännössä eivät. Ryhmällä oli oma esitys, josta ei saanut selvää, mihin pohjaesitykseen perussuomalaiset omia muutoksiaan oikein halusivat. Ryhmä tuntui olevan valmis omaisuuden myyntiin ja käyttämään saadut rahat kuluihin. Tällainen taloudenhoito ei vastaa demarien vastuullista linjaa. Perussuomalaiset eivät näin olleet edes tukemassa demareita terveysasemien säilyttämisessä, kun jäivät koko sopimuksen ulkopuolelle.

Kommentoi kirjoitusta.