Blogin arkisto

Yhteystiedot

Jukka Hako
Kellastuvantie 2
01760 VANTAA
p. 050 465 0399
jukka.hako@kellastupa.fi

Terveyspalveluiden kehittäminen ei ole populismia

Sunnuntai 28.2.2010 klo 13:07

Vantaan sosialidemokraattien tavoitteisiin kaupungin terveyspalveluiden kehittämiseksi on kohdistunut mielenkiintoista kritiikkiä muilta puolueilta. Uskon politiikassa enemmän omiin tekemisiin kuin naapurien puheiden arviointiin. Viime päivien kommentit pakottavat kuitenkin kirjoittamaan muutaman rivin.

Hämmästyttävin kommentti on esitetty vihreiden taholta. Sosialidemokraattien tavoitteet on leimattu populismiksi. Mistä alkaen lähiterveysasemien puolustaminen on ollut populismia? Mistä alkaen vaatimus julkisten terveyspalveluiden kehittämiseksi on ollut populismia? Ovatkohan vihreät ennen lausuntojaan edes tutustuneet kaikkiin demarien tavoitteisiin? Kannanotto löytyy näiltä verkkosivuilta.

Demareita on ihmettänyt, että vihreät lymyilevät terveyspalveluiden kehittämisessä kokoomuksen selän takana. Viime syksynä vihreät olivat valmiit hyväksymään kokoomuksen suunnitelman, jolla yli puolet lähiterveysasemista olisi lakkautettu.

Kokoomus on hämmästellyt sitä, miksi sosialidemokraatit esittävät tavoitteita juuri nyt, kun valmistelu on meneillään ja asia on tulossa piakkoin sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Vastaus on yksinkertainen: juuri siksi, että asia on pian ajankohtainen. Halusimme selkeästi kertoa kuntalaisille, mitkä ovat tavoitteemme.

Viime syksyn Vantaa-sopimuksen käsittelyn yhteydessä juuri terveyspalveluiden tulevaisuus oli suurimpia kiistakysymyksiä. Sosialidemokraattien vaatimuksesta suunnitelma lähiterveysasemien lakkauttamiseksi poistettiin sopimuksesta ja kompromissina sovittiin, että terveysasemien tulevaisuudesta päätetään keväällä 2010.

Kokoomuksen ajattelutapa terveyspalveluiden kehittämiseksi näkyy lehtiuutisissa selvästi. Kokoomus kannatti demarien esitystä Aviapoliksen lähiterveysasemasta, kunhan palvelut annetaan yksityisen sektorin hoidettavaksi. Martinlaakson terveysasema näytti olevan kokoomuksen lakkautuslistalla.

Perussuomalaisten kanssa olen taittanut peistä oikein lehtien palstoilla. Vastasin yleisökirjoitukseen, jossa moitittiin demareita Vantaa-sopimuksen linjauksista. Perussuomalaiset tietävät erittäin hyvin, että juuri demarit estivät lähiterveysasemien alasajon osana Vantaa-sopimusta. Tukea saimme pieniltä valtuustoryhmiltä, mutta emme perussuomalaisilta, joilla oli tavoitteena vain terveyskeskuspalveluiden saatavuus.

En usko, että perussuomalaisten tavoitteet poikkeavat kovin paljon sosialidemokraattien tuoreista linjauksista. Perusterveydenhuollon puolustajien onkin syytä nyt koota rivit yhteisten tavoitteiden taakse.

2 kommenttia .

Kehärata muuttaa Vantaata

Maanantai 8.2.2010 klo 20:17

Kehäradan rakentaminen on alkanut. Valmistuessaan rata muuttaa Vantaata ehkä enemmän kuin osaamme vielä aavistaakaan. Kehärata muuttaa liikkumista, bussilinjat suunnitellaan osin uudestaan, työpaikkoja siirtyy radan varteen, työmatkat muuttuvat ja lentoasemalle pääsee kahta kautta junalla. Kehärata varmistaa myös, että Vantaa kasvaa jatkossakin eniten raideyhteyksien lähellä. Radan varteen kaavailtu suuri kauppakeskus on uusi mahdollisuus: voisiko se sisältää myös muuta kuin kaupallisia palveluita?

Suomen ainoan kaupunkiradan jatkaminen Vantaankosken asemalta pohjoiseen ei ole tämän päivän keksintö. Ajatus pohjoiseen suuntautuvasta Klaukkalan radasta oli suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Sittemmin radan jatkeen suunta kääntyi itään kohti lentoasemaa ja päärataa. Klaukkalankin rata on vielä mahdollista toteuttaa.

Radan linjaus Kivistön eteläpuolelta Viinikkalan kautta lentoasemalle ja sieltä Ruskeasannan kautta Koivukylään ja edelleen pääradalle vakiintui jo 1990-luvun alussa. Tulevan radan varren maat olivat vaihtaneet omistaa kovalla hinnalla varsinkin Kivistön tienoilla 1980-luvun lopulla. 1990-luvun laman jälkimainingeissa omistajaksi tuli mm. valtion hallinnoima omaisuudenhoitoyhtiö.

Vantaalla oli mahdollisuus hankkia iso osa Kivistön tulevan aseman ympäristön maista itselleen. Ei kuitenkaan ilmaiseksi. Kaupunki on sijoittanut viime vuosien aikana kymmeniä miljoonia euroja Kehäradan varren maanhankintoihin. Radan rakentaminen ja kaavoituksen onnistuminen ovat siksi elinehtoja Vantaalle.

Kehäradan varren merkittävin hanke on ns. Marja-Vantaa-projekti, joka tarkoittaa uutta, laajaa asuntoaluetta nykyisen Kivistön eteläpuolella ja suurta, uutta työpaikkakeskittymää Hämeenlinnantien länsipuolella, jonne rakennetaan myös hieman asuntoja. Projektin etuina ovat kaupungin suuri maanomistus sekä alueen rakentamattomuus. Valtaosa uusista asunnoista rakennetaan lähes neitseelliseen metsään.

Projektin haasteena on vaatimus tehokkaasta rakentamisesta radan läheisyydessä. Samalla tulisi onnistua alueen vihersuunnittelussa sekä mitoittaa palvelut oikein. Onnistunut ja tehokas rakentaminen takaa, että kaupunki saa alueen maanostoihin sijoittamansa rahat takaisin. Riittävä tehokkuus taannee myös sen, että kaupunki kykenee luovuttamaan tontteja esimerkiksi vuokra-asuntotuotantoon kohtuullisin ehdoin.

Uusilla asuntoalueilla erityisesti päivähoidon ja koulujen tarve on suurimmillaan alkuvuosien aikana. Tilannetta tasannee se, että alue ei valmistu hetkessä. Ensimmäisten asuntojen tulee olla valmiina viimeistään Kehärahan liikenteen alkaessa vuonna 2014. Sen jälkeen rakentaminen jatkuu vielä toista vuosikymmentä, mikä tasannee palveluiden kysyntää. Kivistön uuden keskustan ensimmäiset asemakaavat saataneen nähtäville kuluvan vuoden aikana. Sen jälkeen voimme kaikki arvioida, miten tavoitteissa on onnistuttu.

Vantaa haluaa kehittää uudesta Etelä-Kivistön asuntoalueesta myös ympäristöystävällisen mallikaupungin. Tämä tarkoittaa uudenlaisia ekologisia ratkaisuja muun muassa jätehuoltoon ja pysäköintiin sekä joukkoliikenteen suosimista ja pyöräilyn edistämistä. Mallikaupungin toivotaan olevan asuntomessukohde pian Kehäradan valmistumisen jälkeen.

Kivistön aseman tuntumaan kaavailtu kauppakeskus on herättänyt paljon keskustelua jo ennen kuin hankkeen yksityiskohdista on mitään tietoa. Kivistön asemalle tarvitaan varmasti uusi kaupallinen keskus. Sen ei tule matkia jo rakennettuja keskuksia, esimerkiksi Myyrmannia ja Jumboa. Uudessa kauppakeskuksessa, jolle tulisi keksiä parempi nimi, pitää olla myös julkisia palveluita, kenties tiloja nauttia kulttuurista ja miksei myös tiloja opetusta varten. Voisiko joku Helsingin seudun yliopiston osa jatkossa toimia keskuksessa? Näin keskus saisi pelkän ostoparatiisin asemesta aivan uudenlaisen ilmeen.

 


1 kommentti .