Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja puntaroinut selvitys on yli vuoden työn jälkeen valmistunut. Selvitys ei ole kelvannut Helsingin seudun kauppakamarille, joka on teettänyt oman selvityksen elinkeinoelämän näkökulmasta (Helsingin Sanomat 11.1.2011 ja Vantaan Sanomat 12.1.2011). Kauppakamarin selvityksessä kaupunkien tuloslaskelmia ja taseita lähestytään kuin yrityksiä. Selvityksessä palveluiden ostot ja ulkoistaminen sekoittuvat keskenään. Selvitys haaveilee maailmasta, jossa kaupungin tehtävä on luoda yrityksille markkinoita.

Kuntien tehtävä on järjestää ensisijaisesti verovarojen turvin lakisääteisiä palveluja: koulutusta, päivähoitoa ja terveyspalveluja. Jotta palvelut kohdistuvat kuntalaisiin tasa-arvoisesti ja tuloeroja tasoittaen, kunta pyrkii itse tuottamaan suuren osan palveluista. Lisäksi kunta tarvitsee hyviä kumppaneita sekä yritysmaailmasta että kolmannen sektorin järjestöistä.

Kauppakamarin tavoittelemat hyödyt ovat kaikki toteutettavissa ilman Vantaan ja Helsingin yhdistämistä. Selvityksessä todetaan useasti, että toimimalla Vantaan mallilla saadaan hyötyjä aikaan. Jos Helsinki haluaa käyttää enemmän ostopalveluita, ei siihen Vantaata tarvita. Energialaitosten yhteistyö ei sekään edellytä kuntaliitosta. Hankintayhteistyön kehittäminen koskee koko kuntakenttää, ei vain Vantaata ja Helsinkiä.

Kauppakamarin selvitys näkee liian yksioikoisesti, että yhdistämällä kaikki Vantaan ja Helsingin kaupunkikonsernin palveluiden hankinnat saavutettaisiin suuria säästöjä ja että veroprosenttikin alenisi. Esimerkiksi Vantaan vuokra-asuntoyhtiön säästöt hankinnoissa eivät vaikuta kaupungin veroprosenttiin alentavasti. Vuokrataloyhtiössä hyödyn pitää näkyä alhaisempina vuokrina.

Vantaan kaupungin suurin yksittäinen ostopalvelu puolestaan liittyy erikoissairaanhoitoon, jonka tuottaa HUS-kuntayhtymä. Helsinki ei vaikuta Vantaan kustannuksiin vaan se, miten vantaalaiset sairastavat.

Kauppakamari ehdottaa myös, että eläkkeelle siirtyvien tilalle ei palkata uutta henkilökuntaa. Kun joukko opettajia siirtyy eläkkeelle, tarkoittaako kauppakamari, että luokkakokoja tulee suurentaa.

Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen rinnalla on selvitetty, missä määrin Helsingin seudun kunnat voisivat lisätä yhteistä päätöksentekoaan. Kilpailukykytyöryhmää vetänyt Espoon eläkkeelle siirtynyt kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen totesi työtä esitellään painokkaasti, että seudun kilpailukykyä ei ratkaista kuntaliitoksin. Jatkossa menestyvät Kokkosen mukaan sellaiset kaupunkiseudut, jotka ovat ketteriä ja toimivat verkostomaisesti. Samaan päätyi myös professori Antti Hautamäki, joka johti Espoon toimeksiannosta laadittua laaja kilpailukykytutkimusta.