Valitsen toisella kierroksella                      Pekka Haaviston

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on käyty. Kaksi ehdokasta on jäljellä: Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto.

Ennen ensimmäistä kierrosta kerroin ja perustelin, miksi äänestin ensimmäisellä kierroksella Paavo Lipposta. Kampanjan aikana Lipposen osaamista kehuttiin. Siitä huolimatta hän ei noussut Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi. Näyttää siltä, että iso osa suomalaisista haluaa tuoreen kasvon presidentiksi.

Presidentinvaalit ovat aiemminkin olleet vahvasti henkilövaaleja, joissa suomalaiset ovat sankoin joukoin äänestäneet eri puolueen ehdokasta kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Eihän Tarja Halonen olisi muuten saanut vuosina 2000 ja 2006 ensimmäisellä kierroksella 40-46 prosenttia äänistä.

Sosialidemokraattisessa liikkeessä aktiivisesti toimivat ovat nyt ensimmäistä kertaa toisella kierroksella tilanteessa, jossa oma ehdokas ei ole jatkoon päässeiden joukossa. Sain jo ensimmäisen kierroksen aikana kyselyjä, mitä teen toisella kierroksella, jos Lipponen ei sinne yllä. Sain myös myönteistä palautetta siitä, että kerroin avoimesti kantani ensimmäisellä kierroksella, vaikka ehkä tuki Lipposelle ei suurena yllätyksenä tullutkaan.

Siksi olen päättänyt, että kerron avoimesti kantani myös toisen kierroksen osalta.

Valinta on minulle helppo. Äänestän Pekka Haavistoa.

Perustelu on lyhyt ja ytimekäs. Pekka Haaviston ajatusmaailma liittyen ulkopolitiikkaan ja maailman ongelmiin sekä toisaalta hänen arvonsa tulonjaon oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta Suomessa ovat huomattavasti lähempänä omaa arvomaailmaani kuin Sauli Niinistön. Siksi valitsen Pekka Haaviston.

Tärkeintä tällä toisellakin kierroksella on, että kansalaiset käyvät äänestämässä ja valitsevat kahden ehdokkaan väliltä. Hyvä tavoite olisi, että äänestysprosentti jopa nousisi ensimmäistä kierroksesta. (25.1.2012)

Jukka Hako

Paavo Lipponen on pätevin presidentiksi

Koska toimin kotikaupungissani Vantaalla sosialidemokraattina useissa luottamustehtävissä, ei liene yllätys, että ehdokkaani presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella on Paavo Lipponen, jonka numero on 5.

Nämä presidentinvaalit näyttävät ainakin ennakkogallupien perusteella poikkeavan aiemmista vaaleista. Kansalaiset ovat gallupeissa irtaantuneet perinteisestä puoluekannatuksesta ja ilmaisseet tukeaan ehdokkaille muilla perusteilla. Toisaalta kannastaan epävarmojen äänestäjien osuus on koko ajan lisääntynyt.

Minun on helppo tukea Paavo Lipposta vaalien ensimmäisellä kierroksella. Yksinkertainen vastaus on: Lipponen on ehdokkaista selvästi pätevin. Kahdeksan vuotta pääministerinä ja neljä vuotta eduskunnan puhemiehenä loivat Lipposelle tärkeät ulkopoliittiset yhteydet ja suhteet Eurooppaan ja muualle maailmaan. Muilla ehdokkailla ei ole vastaavaa kokemusta kahden viime vuosikymmenen ajalta.

Lipponen on vaaliteemoissaan korostanut erityisesti kahta asiaa. Ensinnäkin Lipponen haluaa, että Suomi on jatkossakin rohkeasti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Suomen linja on Lipposen mukaan jo Urho Kekkosen ajoista ollut solmia suhteet kaikkialle maailmaan. Viennistä elintasonsa ylläpitävälle maalle se onkin elinehto. Sisäänpäin ei ole varaa kääntyä. Tällä linjauksella Lipponen haastaa mielestäni Timo Soinin ja Paavo Väyrysen, joiden ohjelma nojaa siihen, että Suomi voisi menestyä vain omin voimin.

Toiseksi Lipponen on korostanut hallituksen ja eduskunnan merkitystä. Presidentillä on jatkossakin vahva painoarvo ulkopolitiikan hoidossa. Sen sijaan sisäpolitiikka ei kuulu presidentille, vaikka arvokeskusteluun hänen toivotaankin osallistuvan. Lipponen on ilmaissut, että hän presidenttinä tukisi hallitusta ja eduskuntaa. Lipponen haastaa näin Sauli Niinistön, joka on esittänyt muun muassa presidentin aamukouluja ja vastaavia, joissa presidentin johdolla käsiteltäisiin maan poliittisia asioita. Lipponen ei siis pyri asettumaan hallituksen ja eduskunnan yläpuolelle niille kuuluvissa asioissa.

Jukka Hako (10.1.2012)

PS. Korson demariyhdistys pyysi minua ennen itsenäisyyspäivää kirjoittamaan omaan lehteensä, miksi minä valitsen Paavo Lipposen ehdokkaaksi. Lue silloin kirjoittamani perustelu tästä.

Terveyskeskusmaksusta voidaan luopua

- 1990-luvun alkupuolella silloisen laman jälkeen otettiin käyttöön terveyskeskusmaksu. Eriarvoistavasta maksusta on mahdollista luopua ja palata alkuperäiseen ajatukseen maksuttomassa lääkärissäkäynnistä, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Hakon pyynnöstä kaupungin sosiaali- ja terveystoimi selvitti maksun vaikutukset kaupungin talouteen. - Nettokustannus maksun poistosta olisi noin miljoona euroa vuodessa, Hako toteaa.

Suurella osalla työssä käyvistä on maksuton työterveyshuolto, josta valtio korvaa työnantajille osan. Työelämän ulkopuolella olevat työttömät, eläkeläiset sekä muut kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, sillä heistä monet joutuvat maksamaan kolmesta lääkärikäynnistä vuodessa. Vantaalla peritään korkeinta lain sallimaa maksua eli 13,70 euroa käynniltä.

- Maksuttomuus takaisi, että kukaan ei vähävaraisuuden takia jättäisi lääkärissäkäyntiä väliin. Eikö tämä olisi parasta ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, Hako kysyy.

Lue kysymykseni ja saamani vastaus kokonaisuudessaan tästä.

Mitä mieltä itse olet. Vastaa oikealla palkissa olevaan kyselyyn!

(11.12.2011)

Katriinan terveysaseman outo tilanne

- Katriinan terveysasema toimii, mutta ei siellä missä monen mielestä pitäisi eli Katriinan sairaalan tilojen yhteydessä. Lääkärinvirkoja on yritetty täyttää jo pitkän aikaa, mutta tuloksetta. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettiin terveysaseman ulkoistamista, mihin lautakunta aivan oikein ei suostunut, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako. - Ulkoistus on jo monella paikkakunnalla todettu kalliimmaksi kuin oma toiminta. Vantaalla ulkoistuskokeilu on vasta alkamassa Hakunilassa, Hako muistuttaa.

Lautakunnalle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin siirtää Katriinan terveyaseman toiminta toistaiseksi Martinlaakson terveysaseman yhteyteen. - Vaikka Katriinan terveysasema on pieni, on outoa, että sinne ei saada lääkäreitä, mutta samoja potilaita hoitamaan Martinlaaksoon saadaan, Hako ihmettelee.

Tein kaupunginhallituksen kokoukseen 12.12.2011 kysymyspatterin liittyen Katriinan terveysaseman toimintaan. Lue kysymykseni ja saamani vastaukset tästä. (22.12.2011)

Vanhusten palvelukeskus Myyrmäkeen on suunnitelmissa

Tein kesäkuussa 2011 valtuustoaloitteen vanhusten palvelukeskuksen rakentamisesta Myyrmäkeen aluekeskuksen tuntumaan. Sain vastauksen varsin nopeasti jo kaupunginhallituksen kokoukseen lokakuussa 2011.

Lue saamani vastaus tästä.

Kaupunginjohtajan ero oli sekä vaikea että huojentava

Kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen mahdollisuudet hoitaa täysipainoisesti hankoloituivat jo kesällä, kun hänen mahdolliset talouderlliset yhteytensä vantaalaiseen arkkitehtitoimistoon uutisoitiin laajasti. Tämän jälkeen käynnistyi kaupunginjohtajan yksityiselämään, virkamatkaan ja mahdollisen eron pohdiskeluun liittyvä kirjoittelu. Yhteen laskettuna kesän ja alkusyksyn tapahtumat alkoivat nopeasti nakertaa kaupunginjohtajan uskottavuutta, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Hakon mukaan sosialidemokraattien johtavat neuvottelijat olivat jo toissa viikon alussa (5.9.2011) valmiit edistämään ratkaisua, jossa kaupunginjohtaja pyytää itse eroa tehtävästään. - Olennaista oli, että tilanteeseen kyettäisiin löytämään jokapäiväisen mediamylläkän keskellä poliittinen ratkaisu. Sellainen ratkaisu, jossa arkkitehteina ovat vantaalaiset päättäjät itse, eikä media. Tähän kului vielä viikko aikaa, Hako toteaa.

Sosialidemokraateille päätös oli sekä vaikea että huojentava. Vaikea siksi, että kaupunginjohtaja Peltomäen osaamista olisi tarvittu Vantaalla. Jatkuva kohumylly vei häneltä mahdollisuudet toimia tehtävässä myös meidän mielestämme. Päätös oli toisaalta huojentava, koska jatkuva mediamyllytys haittasi koko kaupungin toimintaa. Toivon mukaan kaupunkiin saadaan vihdoin työrauha, Hako toivoo.

Sosialidemokraatit korostivat kesällä, että kaupunginjohtajan asemaa tulee ensisijaisesti tarkastella hänen oikeusturvansa kannalta, kun tutkinta oli vasta aloitettu. Sama pätee edelleen kesken olevaan tutkintaan. Sain monelta teistä palautetta, että linjamme oli oikea.

Syksymmällä muut esille nousseet otsikot nakersivat kaupunginjohtajan uskottavuutta. Uutisoinnin yhteisvaikutus teki viran hoitamisen mahdottomaksi. Hako toivoo, että asukkaat voivat kokea myös nyt tehdyn ratkaisun oikeaksi.

Lue lisää blogista

Kaupunginjohtajan asema

Johtopäätöksiä vasta selvitysten jälkeen

Kahden viime viikon ajan jatkunut lehtikirjoittelu Vantaasta ja uudesta kaupunginjohtajastamme Jukka Peltomäestä on herättänyt keskustelua ja aiheuttanut hämmennystä asukkaiden keskuudessa. - Koska Vantaan kaupunginhallitus on jo kahdesti kokoontunut asian tiimoilta, on paikallaan antaa tiivis kuvaus tapahtumien kulusta, toteaa kokouksissa mukana ollut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Hakon mukaan johtopäätösten teossa ei pitäisi hoppuilla. - Esitetyt väitteet ovat vakava asia, mutta ensin pitää selvittää väitteiden todenperäisyys. Pelkästään lehtitietojen perusteella johtopäätöksiä ei tule tehdä, Hako painottaa.

Useimmat päättäjät olivat tietoisia Jukka Peltomäestä tehdystä tutkintapyynnöstä jo aiemmin keväällä. Asian uutisoi ensimmäisenä Vantaan Sanomat huhtikuun puolivälissä. Lehti kertoi tuolloin, että poliisia pyydettiin selvittämään Peltomäen mahdollisia yhteyksiä erääseen arkkitehtitoimistoon. Koska poliisi ei ryhtynyt varsinaisiin tutkimuksiin, monet pitivät asiaa loppuun käsiteltynä ja tutkintapyyntö ei ollut millään tavalla esillä kun Peltomäki 23.5.2011 valittiin kaupunginjohtajan virkaan. Sittemmin Peltomäki ilmoitti ottavansa viran vastaan 1.8.2011.

Helsingin Sanomat nosti Peltomäestä tehdyn tutkintapyynnön esille uudestaan juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Lehti painotti jutussaan Peltomäen asumista ja asunnosta maksettavaa vuokraa, koska Peltomäki asuu erään arkkitehtitoimiston omistajan sijoitusasunnossa ja samainen arkkitehtitoimisto on tehnyt töitä mm. rakennusliikkeille, jotka rakentavat Vantaalla.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto kokoontui pian lehtikirjoittelun alkamisen jälkeen ja päätyi siihen, että kaupunginhallitus pitää ylimääräisen kokouksen, jossa päätettäisiin millaisia selvityksiä Peltomäen on lehtikirjoittelun perusteella annettava.

Kaupunginhallitus kokoontui 1.7.2011 ja päätti selvityspyynnöstä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Peltomäkeä kuullaan selvityksen valmistuttua ylimääräisessä kokouksessa 29.7.2011. Lisäksi kaupunki päätti selvittää itse julkisuudessa olleiden väitteiden todenperäisyyttä. Kokouksessa saadun tiedon mukaan poliisi oli myös päättänyt selvittää tutkintapyyntöön liittyvät väitteet. Asian hoito oli siirretty Itä-Uudenmaan poliisilta keskusrikospoliisille.

Kokouksessa nousi eräiden jäsenten taholta esille myös ajatus Peltomäen hyllyttämisestä virasta. - Mm. kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli nostanut asian esille jo ennen kokousta lehtihaastattelussa. Kokouksessa kävi pian selväksi, että virasta pidättäminen ei lakien ja asetusten mukaan ole mahdollista kuulematta asianosaista eikä lainkaan vuosiloman aikana, kertoo Hako kokouksen kulusta.

Kaupunginhallitus päätti kokoontua kuulemaan Peltomäkeä 5.7.2011 liittyen ainoastaan kaupunginjohtajan viransijaisuuden hoitoon. Peltomäki oli nimetty viransijaiseksi 7.6.2011 lukien. Kaupunginhallitus kokoontuessa oli selvillä, että kaupunginjohtajan virkavaalista ei ollut valitettu ja Peltomäki voisi aloittaa virassa 1.8.2011.

Kaupunginhallituksessa jäsenillä ei ollut yksimielistä näkemystä siitä, miten Peltomäen viransijaisuuden hoitoon tulisi suhtautua. Kokoomus oli valmis lehtikirjoittelun pohjalta poistamaan Peltomäen viransijaisuuden. Samalla kannalla oli keskustan edustaja ja toinen perussuomalaisista. Sosialidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja toinen perussuomalaisten edustaja olivat sitä mieltä, että johtopäätöksiä Peltomäen asemasta ei tule tehdä pelkkien lehtiuutisten perusteella ja ennen kuin virallisten selvitysten tieto on käytettävissä. Jälkimmäinen kanta voitti äänestyksessä 9–7.

Sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto perustelivat äänestyksessä voittanutta kantaansa pöytäkirjaan jättämällään lausumalla. Lue lausuma tästä.

Asian käsittely jatkuu seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa 29.7.2011. - Silloin kaupunginhallitus käsittelee mm. Peltomäeltä saatuja vastauksia ja kuulee häntä liittyen julkisuudessa esitettyihin väitteisiin, Hako kertoo

- Kuten yllä oleva tiivis katsaus osoittaa, asia on monimutkainen ja siihen liittyy paljon myös juridiikkaa. Mikään laki ei suoranaisesti velvoita kaupunginhallitusta ottamaan kantaa virkamiehen viran hoitoon tilanteessa, jossa asianomaisesta on tehty tutkintapyyntö. Olen itse sitä mieltä, että tutkintapyynnön ja pelkästään lehtikirjoittelussa esitettyjen väitteiden perusteella virka-asemaan ei tule puuttua. Päätöksenteon tulee pohjautua selvitettyyn tietoon. Tämä on länsimaisen oikeusjärjestelmän mukainen kestävä periaate, tiivistää Hako sosialidemokraattien lähestymiskulman asiaan. (10.7.2011)

Työtä ja oikeudenmukaisuutta

Demarit ovat tae muutokselle - äänestä vantaalaista!

Suomessa ovat käynnissä ennennäkemättömän jännittävät ja tasaiset eduskuntavaalit. Keskustan ja kokoomuksen hallituksen suosio on laskenut. Kansa haluaa muutosta. Muutoksenhalu on näkynyt ennen muuta protestina ja perussuomalaisten kannatuksren nousuna. Tämä on nakertanut myös SDP:n gallup-kannatusta. - Omat kokemukseni viime päivien keskusteluista vaalikentillä kertovat, että tuuli on kääntynyt, luottamus SDP:tä kohtaan on lisääntynyt, toteaa Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Demarien viesti vaaleissa on selkeä ja yksinkertainen:työtä ja oikeudenmukaisuutta.  - Työpaikkoja on luotava lisää ja nuorten työttömyys on tykkänään katkaistava. Oikeudenmukaisuus on ennen muuta reilumpaa verotusta. Veroja on nykyistä enemmän maksettava maksukyvyn mukaan. Nykyhallituksen linja näkyy suurempina sähkölaskuina ja kalliimpina palveluina, koska energiaveroja ja arvonlisäveroa on korotettu. Tasavero lisää tuloeroja. Siksi sosialidemokraatit eivät voi sitä kannattaa, tiivistää Hako demarien vaalitavoitteita.

Muutoksen tae on nostaa SDP jälleen johtavaksi hallituspuolueeksi. - Jos vain keskusta ja kokoomus vaihtavat paikkaa, mikää ei muutu. Puhuttamakaan, jos kaikki säilyy ennallaan.

- Vantaalaisten kannattaa suosia oman kaupungin ehdokkaita. Demareilla on kahdeksan vantaalaista ehdokasta. Tulevalla vaalikaudella päätetään monista koko Helsingin seutua koskevista asioista. Vantaalaisten ääni ei kuulu, jos emme luota oman kaupunkimme poliitikkoihin. Siis ääni vantaalaisille demareille. Jos kuitenkin päädyt valitsemaan jonkin muun puolueen, valitse vantaalainen ehdokas, toivoo Jukka Hako. (9.4.2011)

Vantaa jatkaa itsenäisenä ja yhteistyöhaluisena

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 31.1.2011 selvin numeroin 45-22, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista selvitystä yhdistymisestä Helsingin kanssa. Valtuusto päätyi tähän käsitellessään yli vuoden ajan tehtyä selvitystä Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista. Valtuusto päätti asiasta kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Valtuuston päätös syntyi jopa selvemmin numeroin kun ennakkoon annettiin ymmärtää. Tehdyn päätöksen takana olivat yksimielisinä ryhminä sosialidemokraatit (18 valtuutettua), perussuomalaiset (8), Suomen keskusta (3), kristillisdemokraatit (2) ja RKP (2). Lisäksi viisi valtuutettua vihreistä, neljä valtuutettua Vasemmistoliiton ryhmästä ja kolme Kokoomuksesta olivat mukana muodostamassa enemmistöä. Vähemmistöön jäi 17 Kokoomuksen edustajaa, neljää vihreää ja yksi Vasemmistoliiton valtuutettu.

- Enemmistössä olleet valtuutetut korostivat puheissaan yli puoluerajojen seudun kuntien yhteistyön kehittämisen tärkeyttä. Moni oli valmis lisäämään kuntien yhteistä päätöksentekoa muun muassa maankäytössä, asumisessa, liikenteessa ja elinkeinopolitiikassa, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Jukka Hako. Vähemmistöön jääneistä erityisesti kokoomuksen edustajat toistelivat, että tietoa on saatava edelleen lisää, ennen kuin asiasta voidaan päättää.

- Olin itse sitä mieltä, että tietoa on tarpeeksi. Valtuuston velvollisuus oli päättää juuri nyt asiasta. Pahimmillaan Kokoomuksen vastaesitys olisi tarkoittanut, että valtuuston sanaa ei olisi enää koskaan kuultu asiassa.

Käytin itse 8-tuntisessa kokouksessa pitkähkön puheenvuoron, jossa kävin  tiivistetysti läpi seudun yhteisen päätöksenteon historiaa. Korostin, että kuntaliitosten tie hylättiin jo 1970-luvun alussa. Sen sijaan jo tuolloin valittiin kuntien yhteisen päätöksenteon lisäämisen tie, jota nyt tulisi vahvistaa. Puheenvuoroni, josta on karsittu suurin osa viittauksista muiden puheenvuoroihin, on luettavista tästä. (3.2.2011)

Jukka Hako

_____________________________

Vantaan kaupunginhallitus:

Kuntaliitos Helsinkiin tarpeeton

Vantaan kaupunginhallitus käsitteli maanantaina Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja käsittelevää selvitystä. Kaupunginjohtajan Kaupunginhallituksen selvä enemmistö päätti kaupunginjohtajan esityksen pohjalta esittää valtuustolle, että Vantaa ei aloita kuntajakolain mukaista liitosselvitystä Helsingin kanssa. Viisi kokoomuslaista jäi äänestyksessä yksin. Kaikki muut ryhmät ja yksi kokoomuslainen olivat kaupunginjohtajan esityksen takana. Äänestystulos oli 12-5. Lopullisen päätöksen asiassa tekee Vantaan kaupunginvaltuusto maanantaina 31.1.2011. (17.1.2011)

_______________________________________________________

Jukka Hako:

Vantaan ja Helsingin yhdistämisselvityksille on laitettava piste

Arvoisat vantaalaiset! Moni on varmaan toivonut, että olisin viime viikkojen aikana jo aiemmin kommentoinut paljon julkisuutta saanutta Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista valmistunutta selvitystä. Kriittinen näkökulmani asiaan on varmasti ollut tiedossa, mutta olen tietoisesti jäänyt odottamaan, että Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen tekee oman esityksensä kaupunginhallitukselle.

Nyt Paajanen on esityksensä tehnyt. Paajanen esittää, että laaditut selvitykset merkitään tiedoksi ja että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista selvitystä Vantaan ja Helsingin yhdistämisestä. Paajanen on päätynyt saamaan lopputulokseen kuin allekirjoittanut. Useiden satojen sivujen laajuinen materiaali ei sisällä sellaisia etuja, että liitoskeskustelua kannattaa jatkaa.

Vantaan kaupunginhallitus käsittelee Paajasen esitystä ensimmäisen kerran maanantaina 17.1.2011. Valtuusto pui asiaa 31.1.2011.

Minulla on useita näkökohtia, jotka puoltavat sitä, että yhdistämisselvityksille on nyt laitettava piste. Tärkein näkökohta liittyy siihen, että en löydä selvityksistä yhtään kohtaa, jossa Vantaan ja Helsingin yhdistäminen ratkaisisi jonkin Helsingin seudun ongelman.

Toiseksi myöskään selvitykset kuntataloudesta eivät puolla yhdistämistä. Helsingin nykyisellä kustannusrakenteella kuntia ei voida yhdistää. Helsingissä on kiistatta hieman Vantaata kattavammat palvelut, mutta Helsingin tapa tuottaa palvelut on Vantaata kalliimpi. Kuvitelma siitä, että Helsingin kattavammat palvelut saataisiin myös Vantaalle ei toteudu, koska se edellyttäisi veroäyrin nostoa yhdistyneessä kunnassa. Sitä tuskin kukaan kannattaa.

Ottamalla käyttöön Vantaan tavan toimia, yhdistynyt kunta voisi saada aikaan tasapainoisen talouden. Tähän taas ei tarvita kuntaliitosta. Helsingin pitää itse päättää, miten se tehostaa toimintaansa.

Kolmas kriittinen seikka on edustuksellisuus päätöksenteossa. Jo nyt esikaupunkialueilla on vaikeuksia saada edustajiaan Helsingin valtuustoon. Vantaa olisi yhdistyneessä kunnassa takamaata, jonka edustus päätöksenteossa jäisi vähäiseksi. Suunta ei ole oikea, jos 200 000 asukkaan kaupungin asukkailta riistetään mahdollisuus päättää omista lähipalveluistaan.

Neljänneksi olen huolestunut seudun yhdyskuntarakenteen kehityksestä. Yhdistyneessä Vantaassa ja Helsingissä Vantaa olisi herkästi aluetta, jonne sijoitettaisiin suurin osa sosiaalisesta asuntotuotannosta, koska tonttimaa on Vantaalla halvempaa kuin Helsingissä. Tämä on Helsinkiä ja Vantaata laajempi kysymys. Helsingin seudun 14 kunnan alueella tulee jatkossa kantaa tasaisemmin vastuuta asuntotuotannosta. Seudun jakautuminen rikkaiden ja köyhien alueisiin tulee estää.

Tässä tärkeimmät perusteluni sille, että kannatan Vantaan ja Helsingin liitoksen selvitystyön päättämistä. Sen sijaan kannatan edelleen seudun yhteisen päätöksenteon kehittämistä.

Vielä sananen lehdistön kirjoittelusta. Helsingin Sanomat siteeraa mielellään tilaamaansa gallupia, jossa enemmistö vantaalaisista kannattaa Vantaan ja Helsingin liitosta. Asukkaat ovat vastanneet näin kun vaihtoehdoiksi tarjotaan vain kuntaliitoksia. Oikeamman kuvan ihmisten mielipiteistä saisi, jos yhtenä vaihtoehtona olisi kannattaa seudun kuntien yhteisen päätöksenteon lisäämistä mahdollisten kuntaliitosten rinnalla. Lisäksi Helsingin Sanomat toistuvasti sivuuttaa sen, että samaisessa kyselyssä alle puolet helsinkiläisistä kannattaa Vantaan liittämistä Helsinkiin.

Blogissani on myös pari tuoretta kirjoitusta liittyen laadittuihin liitosselvityksiin ja niistä käytyyn keskusteluun. Löydät ne etusivun oikeasta palkista kohdasta uusimmat kirjoitukset tai vasemmalta kohdasta blogi.(16.1.2011)

Jukka Hako

Lämmin kiitos seurakuntavaalien äänestäjille!

Lämmin kiitos tuesta ja luottamuksesta, jonka sain yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa Vantaankosken seurakunnassa. Sain yhteensä 121 ääntä, minkä takasi jatkokauden valtuustossa vuosiksi 2011-2014. Vaalit olivat vilkkaammat kuin neljä vuotta sitten. Vantaankoskella äänestysprosentti nousi 12,4:ään. Vuonna 2006 se oli 9,1. Sosialidemokraattien listalta meni läpi kaksi ehdokasta, aivan kuten neljä vuotta sitten. Tällä kertaa saan seurakseni pitkäaikaisen länsivantaalaisen vaikuttajan Hanna Koivulan, joka keräsi listamme komeimman äänisaaliin 137 ääntä.

Koko Vantaalla demarien saalis oli 10 valtuustopaikkaa. Valtuustossa on 51 jäsentä.

Lisäselvitykset tarpeettomia

Viime viikkojen lehdet ovat viestineet, että osa erityisesti Helsingin ja Vantaan kokoomuspoliitikoista kaipaa edelleen lisäselvityksiä liittyen Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen eduihin ja haittoihin. On esitetty vaateita, että etuja ja haittoja pohtineiden eri toimialojen työryhmien tulisi ryhtyä arvioimaan, millainen yhdistynyt kaupunki olisi.

- Näyttää siltä, että osalta seudun päättäjistä on kokonaan unohtunut, mistä Vantaan valtuusto huhtikuussa 2009 päätti, muistuttaa Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

- Vantaa päätti olla mukana selvittämässä Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja sillä edellytyksellä, että selvitetään 14 kunnan seutuhallinnon mahdollisuus. Lisäksi Vantaan valtuusto päätti erikseen, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista selvitystä liittymisestä johonkin toiseen kuntaan, Hako kertaa.

Yhdistämisen etuja ja haittoja käsitelleet ryhmät kuntatalouden ryhmää lukuun ottamatta saivat työnsä valmiiksi elokuun lopulla. - Kun työryhmien tuloksia esiteltiin, niihin oltiin tyytyväisiä. Nyt kuntatalouden ryhmä on vaatimassa lisäselvityksiä siitä, millainen olisi yhdistynyt kunta, jotta sen taloutta voitaisiin arvioida. Tällaisia selvityksiä ei mikään virkamiestyöryhmä kykene tekemään, sillä palvelujen taso ja laajuus ovat aina poliittisia päätöksiä, Hako korostaa.

Mahdolliseen yhdistämisen prosessiin liittyviä etuja ja haittoja on selvitetty riittävästi. - Niiden pohjalta on mahdollista päättää, onko jatkotoimiin aihetta. Etujen ja haittojen selvittämisessä on ehdottomasti noudatettava Vantaan valtuuston päätöksiä, johon ei kuulu mahdollisesti yhdistyvän kaupungin palvelurakenteen selvittäminen, Hako vaatii.

On myös pidettävä kiinni yhteisesti sovitusta aikataulusta. - Vantaan ja Helsingin valtuustot saavat yhteisen informaation selvitysten nykyvaiheesta Vantaalla 4.11. Yhdessä on myös sovittu, että selvityksiä käsitellään samanaikaisesti kummankin kaupungin valtuustossa tammikuun lopulla. Kysymys ei siis ole vain Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista. Samassa kokouksessa valtuustot pohtivat, miten seudun yhteistä päätöksentekoa voitaisiin kehittää, toteaa Hako.

Vantaalla on jatkossakin kaupunginjohtaja

Vantaan kaupunginhallitus päätti maanantaina (20.9.2010), että Vantaalle valitaan edelleen kaupunginjohtaja nykyisen kaupunginjohtajan Juhani Paajasen seuraajaksi. Paajanen jää eläkkeelle ensi vuoden elokuun alussa. Käytännössä hänen kautensa päättyy jo sitä ennen pidettäviin lomiin ja muihin vapaisiin, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Kaupunginhallitus asetti alkuvuonna toimikunnan selvittämään erilaisia johtamisen malleja. Toimikunta kuuli runsaasti asiantuntijoita ja keskusteli vaihtoehdoista.  - Loppusuoralla oli kaksi mallia. Toinen oli nykyinen malli, jossa kaupunkia johtaa kaupunginjohtaja. Tässä vaihtoehdossa johtavien luottamushenkilöiden, erityisesti valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan, asemaa vahvistettaisiin siten, että luottamusmihillä olisi nykyistä enemmän mahdollisuus vaikuttaa valmisteltaviin asioihin, toteaa Hako, joka toimii myös toimikunnan varapuheenjohtajana.

Toisessa päävaihtoehdossa kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät olisi yhdistetty pormestarin tehtäväksi. Pormestari olisi valittu valtuutettujen keskuudesta. Esillä on ollut myös ajatus pormestarin apuna toimivista apulaispormestareista, jotka hekin valittaisiin valtuutettujen joukosta.

Toimikunta teki esityksensä reilu viikko sitten. Sitä ennen poliittiset ryhmät olivat otaneet asiaan kantaa. - Sosialidemokraatit olivat koko ajan vanhvasti kaupunginjohtajamallin kannalla. Kun Kokoomus päätyi samaan, ratkaisu syntyi yksimielisesti.

- Sosialidemokraattien mielestä Vantaa on niin iso konserni, että se tarvitsee konsernijohtajan. Kaupunginjohtajan asemaa tulee itse asiassa vahvistaa nykyisestä. Samalla on mahdollista lisätä johtavien luottamushenkilöiden vaikutusvaltaa. Kaupunginjohtajamallilla on saatavissa molemmat hyödyt: ammattijohtajuus ja luottamusmiesten aseman vahvistuminen, Hako painottaa. - Pormestarimalli olisi pahimmillaan lisännyt isopalkkaisia poliittisia virkoja Vantaalla, jossa jo nyt on enemmän ylimmän tason johtajia kuin naapurikaupungeissa.

- Kaupunginjohtajan virka tulee laittaa pikaisesti hakuun, jotta valtuustolle jää riittävästi aikaa täyttää virka hyvissä ajoin ennen Paajasen eläkkeelle siirtymistä, Hako vaatii.

Edellä mainittu toimikunta jatkaa työtään. Pohdittava on kaupunginjohtajan viran täytön aikataulu sekä johtavien luottamusmiesten aseman vahvistaminen. Lisää esityksiä on luvassa syksyn kuluessa.

Demarit esittävät

Lisää kansanvaltaa Helsingin seudun yhteiseen päätöksentekoon

Demarit ovat ensimmäisenä puolueena laatineet yhteisen ohjelman Helsingin seudun kehittämiseksi. Ohjelma on nimeltään Sykkivä sydän - suomalainen metropoli.  - Ohjelman tavoitteena on koota koko Helsingin seutua koskeva päätöksenteko yhteen. Nyt päätöksiä tehdään erilaisia kuntayhtymissä ja osakeyhtiöissä hajanaisesti ja toisistaan erillään. Siksi metropolialueelle on perustettava vaaleilla valittava metropolivaltuusto, toteaa Jukka Hako, joka oli yhtenä Vantaan edustajana puolueen ohjelmaa laatineessa työryhmässä.

Demarien ohjelman mukaan metropolivaltuuston asemasta tulisi säätää lailla, jotta päätöksenteko on tukevalla pohjalla ja myös sitoo kuntia. - Metropolivaltuusto ei päättäisi lakisääteisistä lähipalveluista. Terveysasemista, kouluista ja päiväkodeista päätettäisiin jatkossakin kunnissa, lähellä asukasta. Sen sijaan maankäyttö, joukkoliikenne, asuminen, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka sekä esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvät asiat tulisi päättää seudullisesti, Hako luettelee.

Demarien kaavailuissa Helsingin seudun metropolivaltuusto koostuisi 16 kunnasta. Nykyinen Helsingin seudun vapaaehtoinen yhteistyö kattaa 14 kuntaa. Aluetta on laajennettu Lohjalla ja Porvoolla.

Metropolivaltuusto ei tarvitsisi tuekseen suurta hallintoa. Demareita on syytetty uuden hallinnon rakentamisesta. - Päinvastoin hallintoa ja byrokratiaa on kenties mahdollista vähentää. Kyse on siitä, että nykyinen seudullinen päätöksenteko demokratisoidaan. Seudulliselle päätöksenteolle tarvitaan poliittiset kasvot. Tänään seudullinen päätöksenteko tapahtuu välillisesti ja kaukana asukkaista, Hako selventää.

Metropolivaltuustoa varten ei tarvita myöskään uusia veroja. - Nykyisistä veroista tarvitaan vain murto-osa seudun yhteisten tehtävien hoitamiseksi. Demarien mielestä pitäisi tutkia, voitaisiinko esimerkiksi osa yhteisöveron tuotosta ohjata metropolihallinnolle, kertoo Hako demarien ajatuksista.

Demarien puoluehallituksen asettamaa työryhmää veti kansanedustaja Antti Kalliomäki. Työryhmän jäseninä oli edustajia muun muassa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta sekä Keski-, Länsi- ja Itä-Uudeltamaalta. Lisäksi työryhmään kuuluivat puolueen Helsingin ja Uudenmaan piirien puheenjohtajat. SDP:n puoluehallitus hyväksyi ohjelman kesäkuun puolivälissä.

Tutustu demarien raporttiin Sykkivä sydän - suomalainen metropoli tästä.

Epävarmuus terveysasemien tulevaisuudesta jatkuu

Virkamiehet panttaavat esityksiä

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan piti huhtikuun kokouksessaan käsitellä aiemmin sovitun mukaisesti mm. terveysasemien tulevaisuutta. Listalla oli muitakin terveyspalveluihin liittyviä asioita, muun muassa esitys aloittaa terveysasemien vastaanottotoiminnan liikelaitostamisen valmistelu. - Lautakunnan jäsenten yllätykseksi esittelevät virkamiehet vetivät esityksensä pois listalta. Uusia esityksiä lupailtiin aluksi toukokuulle. Nyt käytäväpuheet kertovat, että uusia esityksiä on odotettava elokuulle asti. Silloin lautakunta käsittelee ensimmäisen kerran jo ensi vuoden talousarviota, kertoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtyaja Jukka Hako.

Virkamiesten empimiseen ja uusien esitysten panttaamiseen ei voine olla muuta syytä kuin se, että näytti ilmeiseltä, että ainakaan kaikki esitykset eivät olisi tulleet hyväksytyiksi. - Demarithan olivat selkeästi linjanneet, että terveysasemien palveluverkkoa ei supisteta, vaan lähipalveluja ryhdytään kehittämään. Virkamiesten esityksen mukaan Katriinan sairaalan yhteydessä oleva terveysasema olisi lopetettu ja muiden terveysasemien osalta jatkoa luvattiin vain toistaiseksi. Tämä ei siis meille kelvannut, eikä monelle muullekaan ryhmälle, Hako painottaa.

- Vaatimuksiimme kuuluu myös uuden lähiterveysaseman perustamisen selvittäminen Aviapoliksen (mm. Kartanonkoski, Tammisto ja Ylästö) alueelle vuoden 2011. Lisäksi olemme esittäneet, että jollakin lähiterveysasemalla kokeiltaisiin mm. joustavampia aukioloaikoja.

- Vastaanottotoiminnan liikelaitostaminen ei missään vaiheessa ole demareita innostanut, joskin Vantaa-sopimuksessa jouduimme sopimaan, että liikelaitostaminen selvitetään vuoden 2010 aikana. Lautakunnalle ei ole tuotu minkäänlaista selvitystä, vaan esitettiin suoraan liikelaitoksen valmistelun aloittamista siten, että se voisi aloittaa vuoden 2012 alussa. Tätä emme voineet hyväksyä. Se oli valmistelijoiden tiedossa ja varmasti vaikutti esittelijän perääntymiseen, Hako arvelee.

- Demarit ovat tyytyväisiä, jos esittelijät ovat valmiita muuttamaan esityksiään. Asukkaiden kannalta on kuitenkin ikävää, että epätietoisuus terveysasemien tulevaisuudesta jatkuu kuukaudesta toiseen, toteaa Jukka Hako.

Demarit linjasivat tavoitteensa terveyspalveluiden kehittämiseksi

Vantaan sosialidemokraatit ovat linjanneet tavoitteensa kaupungin terveyspalveluiden kehittämiseksi. - Painopisteen tulee jatkossa olla perusterveydenhuollon kehittämisessä. Siksi sosialidemokraatit haluavat säilyttää nykyisen lähiterveysasemien verkoston. Uusi lähiterveysasema tulee perustaa Aviapoliksen (Kartanonkoski, Pakkala, Tammisto, Ylästö) alueelle. Lähiterveysasemat ovat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, joka onnistuneesti hoidettuna säästää aikanaan kalliimman erikoissairaanhoidon kustannuksia, painottaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Demarien kannanotossa korostetaan myös, että terveyspalveluiden kehittäminen ei voi olla pelkästään kilpailuttamisen ja liikelaitosten pohdintaa. - Tulemme puolustamaan itse tuotetun julkisen terveydenhoidon kehittämistä. Siksi esitämme, että yhdellä lähiterveysasemalla kokeillaan mahdollisimman pätevää, joustavaa ja monipuolista palvelua mm. aukioloaikoja lisäämällä, sähköisen asioinnin käyttöön otolla ja henkilökunnan työssä jaksamiseen panostamalla.

Demarien kannanotto on tuoreeltaan saanut kritiikkiä osakseen sekä kokoomuksen että vihreiden suunnalta. Samat puolueet olivat viime syksynä valmiita hyväksymään joka toisen lähiterveysaseman lakkautuksen.

Demarien kaikkia tavoitteita ei ole esitelty lehtien uutisissa. Lue kannanotto kokonaisuudessaan tästä.

Lue myös blogikirjoitukseni aiheesta tästä.

Vantaan johtamismalleja selvitetään

Viimre aikojen uutiseksi Vantaalla on noussut mahdollinen pormestarin valinta, vaikka kaupunginjohtajan toimikautta on jäljellä vielä puolitoista vuotta. Pormestarin valitseminen on kuntalain mukaan mahdollista, mutta käytössä malli on käytössä vain Pirkanmaalla. Suurista kaupungeista Tampere on valinnut mallin. - Viime valtuustokaudella Vantaalla päädyttiin yksituumaisesti siihen, että pormestarimallia ei oteta käyttöön. Nyt asia on noussut uudestaan esiin, kun kaupunginjohtajan toimikausi on lopuillaan. Sosialidemokraatit eivät ole naulanneet kantaansa suuntaan tai toiseen. Olemme valmiit selvittämään mallin etuja ja haittoja ja erilaisia toteutustapoja, kertoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Kaupunginhallitus on nimennyt toimikunnan selvittäämään eri johtamismalleja, joiden kesken syksyllä tehdään päätöksiä. Toimikuntaa ei siis asetettu tutkimaan pelkästään pormestarimallia vaan selvittämään vaihtoehtoisia johtamismalleja ylipäätään. Selvitysryhmää vetää kokoomuksen Tapani Mäkinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Jukka Hako. Toimikunnassa ovat edustettuina kaikki Vantaan poliittiset ryhmät.

Hako muistuttaa, että julkisuudessa pormestarimallina on nähty lähes pelkästään Tampareen malli, jossa valtuutetut valitsevat pormestarin keskuudestaan. Tämä malli on kuitenkin kuntalakiin Tamperetta varten tehty lisäys. Lain perushenki on, että pormestariksi voidaan valita sopiva henkilö kunnan asukkaiden keskuudesta tai kunnan ulkopuolelta. Laissa on siis huomattavaa väljyyttä.

Pormestari on poliittinen luottamushenkilö, joka johtaa kunnanhallitusta. Kaupunginjohtaja puolestaan on virkamies. - Kaupunginjohtajat johtivat lain perusteella kaupunginhallituksia vuoden 1976 loppuun asti. Sen jälkeen puheenjohtajuus siirtyi luottamushenkilöille. Pormestarimalli yhdistäisi virkamiehen valmistelun johtamisen ja poliittisen päätöksenteon. Muutos olisi melkoinen. Siksi selvitykset ovat paikallaan. Johtopäätösten aika on tuonnempana, Hako toteaa.

- Missään johtajuustyhjiössä Vantaa ei ole. Nykyinen kaupunginjohtaja jatkaa tehtävässään, kunnes siirtyy eläkkeelle. Ja onhan kaupunginjohtajan virka aina laitettavissa julkiseen hakuun, Hako muistuttaa.

Oikeassa palkissa on uusi pikakysely pormestarimallista. Vastaa ja ota kantaa!

Louhelan keskuksen kaava nähtäville.

Lue uutinen tästä.

Vastaajat: Seutulipun kertamaksua tulisi alentaa

Sivullani on ollut jonkin aikaa kysely seutulipun kertamaksun hinnasta. Sivuilla käyneiden määrään verrattuna, kovin moni ei ilmaissut kantaansa, mutta vastanneiden toive oli selvä. Kukaan ei luonnollisesti halunnut korottaa lipun hintaa ja nykyistäkin 4 euron hintaa pidettiin kalliina. Kaksi kolmesta vastaajasta halusi seutulipulle saman hinnan kuin sisäisessä liikenteessä. Kolmasosa olisi tyytynyt 3 euron hintaiseen lippuun.

Sosialidemokraatit puolustavat terveysasemia

Viime päivien lehdet ovat uutisoineet vantaalaisten kasvavasta huolesta liittyen terveysasemien tulevaisuuteen. Paikallislehdet ovat kertoneet kaupungin suunnittelevan terveyspalvelujen keskittämistä vain kolmelle terveysasemalle. - Jostain syystä tämä virkamiesten alkuperäinen esitys on jäänyt elämään ainoana totuutena, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

- Vuoden 2010 talousarviokäsittelyn yhteydessä on sovittu siitä, että kolmen terveysaseman palveluja lisätään eli niillä voidaan lisätä erikoissairaanhoiton palveluja. Lisäksi nimen omaan sosialidemokraattien vaatimuksesta on sovittu, että kolmea suurta terveysasemaa täydentävät lähipalvelut. Niitä on kutsuttu kevyiksi lähipalveluiksi, mutta myös niissä voi jatkossakin olla lääräkärin vastaanottoja, painottaa Jukka Hako.

Sosialidemokraateille lähellä kuntalaisia olevat terveyspalvelut ovat kynnyskysymys, kun terveysasemaverkostosta keväällä päätetään. - On hyvä, että asukkaat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa lähipalveluiden puolesta allekirjoittamalla adressin esimerkiksi apteekissa. Adressin ajatukset vastaavat myös sosialidemokraattien jo viime syksyn aikana esittämiä tavoitteita, Hako toteaa.

Terveysasemaverkosta ja terveysasemien palvelujen sisällöstä päätetään kevään aikana.

Lue myös alla oleva aiempi kirjoitukseni samasta aiheesta.

Terveysasemista ja lähipalveluista päätetään tätä keväänä

Vantaan kaupunginvaltuusto ei tehnyt suuria muutoksia kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen vuodeksi 2010. - Sosialidemokraattien kannalta tärkein saavutus jo kaupunginhallituksen käsittelyssä oli, että budjettikirjasta poistettiin kaikki maininnat terveysasemien lakkauttamisesta, uhan alla oli Katriinan sairaalan terveysasema, toteaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Lue uusi kirjoitukseni blogistani. Otan siinä kantaa, mihin suuntaan lähipalveluja pitäisi kehittää.

- Kun lähdimme mukaan Vantaa-sopimukseen, edellytimme, että terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät. On hyvä, että kolmen terveysaseman palveluja lisätään jatkossa erikoissairaanhoidon palveluilla. Isoja terveysasemia täydentämään tarvitaan Vantaa-sopimuksessa sovittuja kevyempiä lähipalveluja. Ne voivat olla nykyisen kaltaisia terveysasemia tai palveluiltaan suppeampia. Neuvotteluissa sovittiin, että terveysasemien palvelut ja verkosto tarkastellaan kokonaisuutena ensi keväänä, Hako kertoo.

Sosialidemokraatit jättivät talousarviokäsittelyn yhteydessä pöytäkirjalausuman liittyen lähipalveluihin. Vihreiden ryhmä yhtyi lausumaan. Lausuma kuuluu seuraavasti:

Talousarviokäsittelyn yhteydessä on sovittu, että terveysasemaverkkoa ja lähipalvelujen verkkoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena keväällä 2010. Tässä yhteydessä on pohdittava mahdollisuutta kehittää lähipalveluista palvelukeskuksia, joissa moni-osaamiseen perustuvat työtiimit yhdistävät erikseen päätettävät terveyden- ja sosiaalihuollon asiakaspalvelut yhtenäisiksi ”yhden luukun” palveluketjuiksi.

Lisärahaa kaupunginhallitus oli esittänyt mm. vanhusten avohoitoon, päihdepalveluihin, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntajärjestöjen avustuksiin, SPR:n nuorten turvatalolle, päiväkotien turvallisuuden lisäämiseen ja projektiin vanhojen keskustojen kehittämiseksi. Valtuusto hyväksyi lisäykset ja lisäsi itse vielä rahaa mm. yhden kirjastovirkailijan palkkaamiseen.

- Kaupunki tekee ensi vuonna tappiota talousarvion mukaan noin 32 miljoonaa euroa. Se on vähemmän kuin vielä elokuussa laskettiin, mutta hieman valoisammat laskelmat eivät antaneet aihetta muuttaa veropolitiikkaa. Vantaan veroprosentti nousee ensi vuodeksi 0,5 prosenttiyksikköä eli 19 %:iin. Työttömyys ja lomautukset ovat edelleen Vantaalla korkealla ja tulopuolella voi olla vielä ikäviä yllätyksiä luvassa. Maltillisella verojen korotuksella turvataan palvelut, mm. opetusryhmien koko säilyy entisellään kouluissa, Hako painottaa.

Neljän vuoden taloussuunnitelma Vantaa-sopimuksen mukainen

Vantaan demarit ottivat tuoreeltaan kantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajasen budjettiesitykseen vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2011-2013.

Lausunto on kokonaisuudessaan seuraava:

Vantaan sosialidemokraatit ovat pääosin tyytyväisiä kaupunginjohtaja Juhani Paajasen talousarvioesitykseen vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelmaan vuodeksi 2011–2013. Sosialidemokraattien mielestä on hyvä, että kaupunginjohtaja on esityksessään ottanut huomioon valtuustoryhmien allekirjoittaman Vantaa-sopimuksen linjaukset.

Sosialidemokraatit pitävät myönteisenä, että kaupunginjohtajan esityksessä kaupungin alijäämä vuonna 2010 on pienempi kuin Vantaa-sopimuksen tekohetkellä arvioitiin. Sosialidemokraattien mielestä muutokset talousennusteissa ovat kuitenkin edelleen mahdollisia, valitettavasti myös kielteiseen suuntaan: työttömyys ei ole hellittämässä, mikä saattaa vaikuttaa Vantaan verotuloihin alentavasti.

Vantaan sosialidemokraatit kiinnittävät erityistä huomiota kaupungin taloussuunnitelmaan vuoteen 2013 asti, jonne myös Vantaa-sopimus ulottuu. Talouden hidas kasvu ja korkotulojen arvioitu nousu näkyy kaupunginjohtajan esityksessä siten, että vuosina 2011– 2013 Vantaan kaupungin tulos ei yllä Vantaa-sopimuksessa sovitulle tasolle. Koko nelivuotiskauden yhteinen tulostavoite saavutetaan, mutta sekä tulojen että menojen pelivara nelivuotiskaudella on olematon.

Sosialidemokraatit painottavat, että Vantaa-sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että Vantaa-sopimuksessa sovitut uudistukset toteutetaan hyvin valmistellusti ja kustannustehokkaasti. On tärkeää, että Vantaan velkaantuminen pidetään nelivuotiskaudella sovituissa rajoissa.

Terveydenhuollon lähipalvelut ja alle 25-vuotiaiden nuorisotakuu

Vuoden 2010 talousarvioesityksen yksityiskohtaisessa käsittelyssä sosialidemokraatit tulevat erityisesti kiinnittämään huomiota siihen, että terveydenhuollon lähipalveluihin on varattu riittävästi rahaa, jotta lähipalvelut Vantaa-sopimuksen hengen mukaan voidaan turvata. Tulemme myös varmistamaan, että alle 25-vuotiaille nuorille aloitteestamme sovittu takuu opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikasta toteutuu ja että tavoitetta varten talousarviossa on riittävät määrärahat.

Demarit mukaan Vantaa-sopimukseen

Vantaan demarien valtuustoryhmä päätti lähteä mukaan Vantaa-sopimukseen, koska sopimuksessa kyettiin kalkkiviivoilla sopimaan demareille tärkeistä asioista. - Demarien suurin saavutus oli torjua terveysasemien nopeat lakkautukset. Kolmen terveysaseman laajentaminen erikoissairaanhoidon palveluilla oli jo keväällä esittämämme tavoite, kertoo neuvotteluissa mukana ollut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Hako.

Vantaalaisten kannalta on tärkeää, että terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät myös jatkossa. Lakkautusuhan alla olleet Martinlaakson ja Lansimäen terveysasemat muun muassa jatkavat toimintaansa.

Muita demarien kannalta tärkeitä asioita oli saada alle 25-vuotiaille nuorille takuu koulutus-, harjoittelu tai työpaikasta. - Linjauksella yritetään välttää nuorten syrjäytyminen. Nuorisotyöttömyys on taantuman takia kasvanut kaikkein eniten, Hako toteaa.

Vantaa-sopimus on Vantaan valtuustoryhmien sopimus kaupungin talouden tasapainottamisesta vuosina 2010-2013. Sopimus ei sisällä palveluleikkauksia. Kaupunki pyrkii kaikissa toimissaan tehokkuutteen ja säästäväisyyteen. Siksi koulujen ja päivökotien tilaratkaisut on käyty tarkkaan läpi, jotta investointien määrä voidaan pitää kurissa ja rakentamista kasvavassa kunnassa jopa hieman lykätä. Joidenkin palveluiden osalta selvitetään palvelupisteiden tiivistämistä.

Kaikki tähtää Vantaan velkaantumisen hallintaan. Veroprosenttia nostetaan kokoomuksen esityksestä 0,5 prosenttiyksikköä ja yleistä kiinteistöveroa 0,1 prosenttiyksikköä. Lisätuloa vuodessa nämä korotukset tuovat 23 miljoonaa euroa.

- Näillä verojen korotuksilla voidaan elää. Olennaista on lisäksi, että kaupunki on valmis myymään omaisuuttaan ja sijoittamaan saadut varat tulevaisuuden investointeihin, kuten Kehärataan. Näin toimien velkaantumista voidaan hillitä, mikä on koko ajan ollut demarien tavoitteena. Omaisuuden myynneillä ei rahoiteta palveluja, siihen riittävät verotulot ja muut maksut. Kehäradan investoinnin onnistuminen on Vantaalle kynnyskysymys, sillä seuraavalla valtuustokaudella Kehäradan varren maaomaisuus alkaa tuottaa kaupungille myös tuloja.

Vantaan demariryhmä pohti pitkään useassa kokouksessaan Vantaa-sopimuksen sisältöä. - Mukaan päätimme lähteä, koska saimme tärkeitä tavoitteitamme läpi ja vältyimme ajautumasta kunnalliseen oppositioon, Jukka Hako tiivistää demarien linjanvetoja.

Lue lisää blogista.

Pääkaupunkiseudun demarit tiivistävät yhteistyötään

Yhteinen kannanotto metropolialueen kehittämisestä

Pääkaupunkiseudun demarit ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään. - Ensimmäinen askel oli rakentaa yhteinen näkemys siitä, miten Helsingin seudun metropolialuetta tulee jatkossa kehittää, kertoo kannanottoa muovaamassa ollut Jukka Hako. Sosialidemokraatit toteavat, että metropolialuetta tulee kehittää yhtenäisenä alueena, jossa huomiota on yhä enemmän kiinnitettävä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin ja lähidemokratiaan. Yhteisessä kannanotossaan pääkaupunkiseudun demarit suhtautuvat muun muassa myönteisesti Vantaan aloitteeseen koko metropolialuetta kattavan seutuhallintomallin selvittämiseksi.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan tästä.