Helsingin Sanomat hyökkäsi viime viikon lopulla voimakkaasti vantaalaisen kaupunkisuunnittelun kimppuun. Lehti unohti kokonaan, että vantaalainen malli on rakennettu yli 15 vuoden aikana (siis paljon ennen Peltomäen aikaa apulaiskaupunginjohtajana)  ja että se on saanut laajasti kiitosta elinkeinoelämältä. Siksi Vantaa on suurimmista kaupungeista rankattu ykköseksi elinkeinopolitiikan hoidossa. Tulokset ovat myös meidän kaikkien nähtävissä. Vantaa on onnistuneesti lisännyt työpaikkojaan. Vantaalla on pian 110 työpaikkaa 100 työssäkäyvää kohti.

Vantaan vahva asema perustuu hyvin paljon siihen, että kaupunki on menestyksellisesti yhdistänyt oman kaavoitusprosessin hankkeiden toteuttajien odotuksiin ja toiveisiin. Kaiken toiminnan tavoitteena on ollut myös saada hankkeita liikkeelle.

Vantaa on suorastaan pakotettu tiiviiseen yhteistyöhön tontinomistajien kanssa, koska kaupungilla ei ole omistuksessaan vanhoja lahjoitusmaita, kuten vanhoilla kaupungeilla. Silti Vantaakin omistaa kolmanneksen kaupungin pinta-alasta.

Vantaa käyttää tehokkaasti veroeuronsa. Ei varmastikaan ole väärin, että maanomistajat osallistuvat kustannukselleen oman alueensa suunnitteluun ja palkkaavat suunnittelijan, joka yhteistyössä kaupungin kaavoittajien kanssa pohtii erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Kaikista kaavasuunnitelmista laaditaan lain mukaisesti aluksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota esitellään mm. asukkaille. Esimerkkinä vaikka Sanoma Oyj:n parhaillaan vireillä oleva hanke Martinlaaksossa, jossa Sanoma Oyj esittää Sanomalan painon ympärille yleiskaavan mukaista toimistokeskittymää, mutta suunnitelma edellyttää muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan. Suunnitelmia laatimaan Sanoma Oyj on palkannut konsultin.

Helsingin Sanomat antaa myös ymmärtää, että kaavoitus olisi Vantaalla läpihuutojuttu, jossa luottamusmiehet vain sinetöivät konsulttien tekemät ratkaisut. Totuus on onneksi toisenlainen. Edellä kuvatun osallistus- ja arviointitilaisuuden lisäksi Vantaan kaikki aluetoimikunnat käsittelevät paikallisia kaavasuunnitelmia kokouksissaan ja antavat niistä tarvittaessa lausuntoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta saa jatkuvasti selvityksiä siitä, miten kaavoitus eri kohteissa etenee. Kaupunginhallitus puolestaan käsittelee isompia kaavasuunnitelmia iltakouluissaan. Vaikka iltakoulu ei tee päätöksiä, on hyvin alkuvaiheessa olleista suunnitelmista monesti käyty syvällistä keskustelua ja päättäjien mielipiteet ovat suoraan välittyneet valmistelijoille.

On ikävää, että maan päälehti hyökkää arvostusta saaneen elinkeinopolitiikan kimppuun.