Blogin arkisto

Yhteystiedot

Jukka Hako
Kellastuvantie 2
01760 VANTAA
p. 050 465 0399
jukka.hako@kellastupa.fi

Vantaan ja Helsingin liitos pysäyttäisi Vantaan kehityksen

Sunnuntai 16.1.2011 klo 22:46


Viime aikoina vilkkaana käynyt keskustelu Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhdistämisestä suurkunnaksi tai pelkästään Vantaan ja Helsingin välinen mahdollinen liitos on kuin toisinto vuosikymmenten takaisista tapahtumista. Suur-Helsinki syntyi jo sotien jälkeen, jolloin silloisilla alueluovutuksilla Helsingin maa-ala moninkertaistui. 1960-1970-lukujen vaihteessa Helsingin toivomien alueliitosten asemesta pääkaupunkiseudulla valittiin yhteistyössä valtiovallan kanssa kuntien välinen yhteistyön kehittäminen. Näin syntyi muun muassa lakisääteinen YTV, nykyisten HSL:n ja HSY:n edeltäjä.

Helsingin seutu kasvaa nopeimmin Espoon ja Vantaan lisäksi kehyskunnissa. Keskustelu isojen kaupunkien yhdistämisestä on kuitenkin vallannut otsikot, vaikka valitun toimintalinjan luulisi olevan kuntien tiivistyvä yhteistyö yhä laajemmalla alueella. Halu synnyttää jättikokoista kaupunkia pääkaupunkiseudulle näyttää siltä, että historian pyörää yritetään kääntää taaksepäin.

Kuntaliitoksista pidättäytynyt linja 1970-luvulla tarkoitti sitä, että yhteistyön ohella kukin kaupunki on voinut kehittää itsestään omaleimaisia tinkimättä yhteisistä tavoitteista. Pääkaupunkiseudulla tämä on ollut rikkaus. Osien summa on enemmän kuin yksi iso kokonaisuus.

Vantaa on hyödyntänyt hyviä liikenneyhteyksiään, keskittänyt asumista raideliikenteen varrelle ja kehittänyt työpaikkojen syntyä pääväylien läheisyyteen. Yli kaksi vuosikymmentä sitten Vantaa otti uuden otteen työpaikkojen luomiseen. Ratkaiseva askel oli oivaltaa, että Vantaalle voidaan kehittää lentokenttäkaupunki Aviapolis.

Kiitosta on sadellut ja tulosta on tullut. Vantaan ketteryys yritysten palveluissa on suurten kaupunkien parasta. Lisäksi työpaikkojen määrä on lisääntynyt huimasti. Vantaalla on jo 105 työpaikkaa jokaista 100 työllistä kohti.

Vantaalaiseen toimintakulttuuriin on aina kuulunut hyvä yhteistyö poliittisten ryhmien, virkamiesten ja kolmannen sektorin kanssa. Vantaan organisaatio on litteä ja isoksi kaupungiksi helposti lähestyttävä. Vantaa on myös aina ollut eturintamassa kehittämässä kuntien välistä yhteistyötä.

Vantaalla ymmärretään, että Helsingin keskusta on seudun ykköskeskus. Vantaa puolestaan on useista aluekeskuksista koostuva kehittyvä ja elinkeinoelämältään dynaaminen lähidemokratia. Mahdollinen liitos Helsinkiin ajaisi Vantaan pääkaupungin syrjäalueeksi, jonka ääni ei pahimmillaan kuuluisi lainkaan päätöksenteossa. Samanlaisessa asemassa ovat jo nyt monet Helsingin esikaupunkialueet.

Pääkaupunkiseudun omaleimaisuuden takaa, että Helsinki, Vantaa ja Espoo täydentävät toisiaan sekä kehittävät omia vahvuuksiaan ja lisäävät keskinäistä yhteistyötään, mutta myös yhteistyötä kehyskuntien kanssa.

Vantaan talous on vakaa, vaikka suuret investoinnit ovat velkaannuttaneet kaupunkia. Velan vastapainoksi on kuitenkin kerääntynyt omaisuutta. Arjen menoihin velkaa ei ole otettu. Tulevaisuudessa entistäkin vahvempana työpaikkakaupunkina Vantaalla on hyvät edellytykset tasapainottaa taloutensa myös investointien osalta.

Vantaa elää juuri nyt historiansa ehkä mielenkiintoisinta aikaa. Vuosikymmenten haave Kehäradasta on toteutumassa. Vantaalla on imua, Vantaalle halutaan investoida ja Vantaalle halutaan muuttaa asumaan.

Vantaan ja Helsingin liitos katkaisisi siivet Vantaan kehitykseltä. Liitos ei tuo yhtään uutta kaavoitettavaa maata. Liitoksen myötä palvelut eivät Vantaalla lisäänny, pahimmillaan ne voivat jopa heikentyä. Se ei olisi Vantaan asukkaiden edun mukaista.

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini