Blogin arkisto

Yhteystiedot

Jukka Hako
Kellastuvantie 2
01760 VANTAA
p. 050 465 0399
jukka.hako@kellastupa.fi

Vantaan ja Helsingin liitos pysäyttäisi Vantaan kehityksen

Sunnuntai 16.1.2011 klo 22:46

Viime aikoina vilkkaana käynyt keskustelu Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhdistämisestä suurkunnaksi tai pelkästään Vantaan ja Helsingin välinen mahdollinen liitos on kuin toisinto vuosikymmenten takaisista tapahtumista. Suur-Helsinki syntyi jo sotien jälkeen, jolloin silloisilla alueluovutuksilla Helsingin maa-ala moninkertaistui. 1960-1970-lukujen vaihteessa Helsingin toivomien alueliitosten asemesta pääkaupunkiseudulla valittiin yhteistyössä valtiovallan kanssa kuntien välinen yhteistyön kehittäminen. Näin syntyi muun muassa lakisääteinen YTV, nykyisten HSL:n ja HSY:n edeltäjä.

Helsingin seutu kasvaa nopeimmin Espoon ja Vantaan lisäksi kehyskunnissa. Keskustelu isojen kaupunkien yhdistämisestä on kuitenkin vallannut otsikot, vaikka valitun toimintalinjan luulisi olevan kuntien tiivistyvä yhteistyö yhä laajemmalla alueella. Halu synnyttää jättikokoista kaupunkia pääkaupunkiseudulle näyttää siltä, että historian pyörää yritetään kääntää taaksepäin.

Kuntaliitoksista pidättäytynyt linja 1970-luvulla tarkoitti sitä, että yhteistyön ohella kukin kaupunki on voinut kehittää itsestään omaleimaisia tinkimättä yhteisistä tavoitteista. Pääkaupunkiseudulla tämä on ollut rikkaus. Osien summa on enemmän kuin yksi iso kokonaisuus.

Vantaa on hyödyntänyt hyviä liikenneyhteyksiään, keskittänyt asumista raideliikenteen varrelle ja kehittänyt työpaikkojen syntyä pääväylien läheisyyteen. Yli kaksi vuosikymmentä sitten Vantaa otti uuden otteen työpaikkojen luomiseen. Ratkaiseva askel oli oivaltaa, että Vantaalle voidaan kehittää lentokenttäkaupunki Aviapolis.

Kiitosta on sadellut ja tulosta on tullut. Vantaan ketteryys yritysten palveluissa on suurten kaupunkien parasta. Lisäksi työpaikkojen määrä on lisääntynyt huimasti. Vantaalla on jo 105 työpaikkaa jokaista 100 työllistä kohti.

Vantaalaiseen toimintakulttuuriin on aina kuulunut hyvä yhteistyö poliittisten ryhmien, virkamiesten ja kolmannen sektorin kanssa. Vantaan organisaatio on litteä ja isoksi kaupungiksi helposti lähestyttävä. Vantaa on myös aina ollut eturintamassa kehittämässä kuntien välistä yhteistyötä.

Vantaalla ymmärretään, että Helsingin keskusta on seudun ykköskeskus. Vantaa puolestaan on useista aluekeskuksista koostuva kehittyvä ja elinkeinoelämältään dynaaminen lähidemokratia. Mahdollinen liitos Helsinkiin ajaisi Vantaan pääkaupungin syrjäalueeksi, jonka ääni ei pahimmillaan kuuluisi lainkaan päätöksenteossa. Samanlaisessa asemassa ovat jo nyt monet Helsingin esikaupunkialueet.

Pääkaupunkiseudun omaleimaisuuden takaa, että Helsinki, Vantaa ja Espoo täydentävät toisiaan sekä kehittävät omia vahvuuksiaan ja lisäävät keskinäistä yhteistyötään, mutta myös yhteistyötä kehyskuntien kanssa.

Vantaan talous on vakaa, vaikka suuret investoinnit ovat velkaannuttaneet kaupunkia. Velan vastapainoksi on kuitenkin kerääntynyt omaisuutta. Arjen menoihin velkaa ei ole otettu. Tulevaisuudessa entistäkin vahvempana työpaikkakaupunkina Vantaalla on hyvät edellytykset tasapainottaa taloutensa myös investointien osalta.

Vantaa elää juuri nyt historiansa ehkä mielenkiintoisinta aikaa. Vuosikymmenten haave Kehäradasta on toteutumassa. Vantaalla on imua, Vantaalle halutaan investoida ja Vantaalle halutaan muuttaa asumaan.

Vantaan ja Helsingin liitos katkaisisi siivet Vantaan kehitykseltä. Liitos ei tuo yhtään uutta kaavoitettavaa maata. Liitoksen myötä palvelut eivät Vantaalla lisäänny, pahimmillaan ne voivat jopa heikentyä. Se ei olisi Vantaan asukkaiden edun mukaista.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingin seudun kilpailukyky on riippumaton kuntaliitoksista

Lauantai 15.1.2011 klo 22:42

Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja puntaroinut selvitys on yli vuoden työn jälkeen valmistunut. Selvitys ei ole kelvannut Helsingin seudun kauppakamarille, joka on teettänyt oman selvityksen elinkeinoelämän näkökulmasta (Helsingin Sanomat 11.1.2011 ja Vantaan Sanomat 12.1.2011). Kauppakamarin selvityksessä kaupunkien tuloslaskelmia ja taseita lähestytään kuin yrityksiä. Selvityksessä palveluiden ostot ja ulkoistaminen sekoittuvat keskenään. Selvitys haaveilee maailmasta, jossa kaupungin tehtävä on luoda yrityksille markkinoita.

Kuntien tehtävä on järjestää ensisijaisesti verovarojen turvin lakisääteisiä palveluja: koulutusta, päivähoitoa ja terveyspalveluja. Jotta palvelut kohdistuvat kuntalaisiin tasa-arvoisesti ja tuloeroja tasoittaen, kunta pyrkii itse tuottamaan suuren osan palveluista. Lisäksi kunta tarvitsee hyviä kumppaneita sekä yritysmaailmasta että kolmannen sektorin järjestöistä.

Kauppakamarin tavoittelemat hyödyt ovat kaikki toteutettavissa ilman Vantaan ja Helsingin yhdistämistä. Selvityksessä todetaan useasti, että toimimalla Vantaan mallilla saadaan hyötyjä aikaan. Jos Helsinki haluaa käyttää enemmän ostopalveluita, ei siihen Vantaata tarvita. Energialaitosten yhteistyö ei sekään edellytä kuntaliitosta. Hankintayhteistyön kehittäminen koskee koko kuntakenttää, ei vain Vantaata ja Helsinkiä.

Kauppakamarin selvitys näkee liian yksioikoisesti, että yhdistämällä kaikki Vantaan ja Helsingin kaupunkikonsernin palveluiden hankinnat saavutettaisiin suuria säästöjä ja että veroprosenttikin alenisi. Esimerkiksi Vantaan vuokra-asuntoyhtiön säästöt hankinnoissa eivät vaikuta kaupungin veroprosenttiin alentavasti. Vuokrataloyhtiössä hyödyn pitää näkyä alhaisempina vuokrina.

Vantaan kaupungin suurin yksittäinen ostopalvelu puolestaan liittyy erikoissairaanhoitoon, jonka tuottaa HUS-kuntayhtymä. Helsinki ei vaikuta Vantaan kustannuksiin vaan se, miten vantaalaiset sairastavat.

Kauppakamari ehdottaa myös, että eläkkeelle siirtyvien tilalle ei palkata uutta henkilökuntaa. Kun joukko opettajia siirtyy eläkkeelle, tarkoittaako kauppakamari, että luokkakokoja tulee suurentaa.

Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen rinnalla on selvitetty, missä määrin Helsingin seudun kunnat voisivat lisätä yhteistä päätöksentekoaan. Kilpailukykytyöryhmää vetänyt Espoon eläkkeelle siirtynyt kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen totesi työtä esitellään painokkaasti, että seudun kilpailukykyä ei ratkaista kuntaliitoksin. Jatkossa menestyvät Kokkosen mukaan sellaiset kaupunkiseudut, jotka ovat ketteriä ja toimivat verkostomaisesti. Samaan päätyi myös professori Antti Hautamäki, joka johti Espoon toimeksiannosta laadittua laaja kilpailukykytutkimusta.

Kommentoi kirjoitusta.