Blogin arkisto

Yhteystiedot

Jukka Hako
Kellastuvantie 2
01760 VANTAA
p. 050 465 0399
jukka.hako@kellastupa.fi

Koulusäästöt koskettavat kaikkia oppilaita

Maanantai 28.10.2013 klo 8:41

Vantaalla viime aikoina käyty kiivas keskustelu kahden koulun lakkauttamisesta on peittänyt alleen syyn, miksi tällaiseen esitykseen ja päätökseen päädyttiin. Viime vuonna päättäjille esiteltiin vaihtoehtona, että opetuksen menoja karsittaisiin vähentämällä koulunkäyntiavustajia. Tämä vaihtoehto torjuttiin yksimielisesti vuosi sitten talousarviokäsittelyssä.

Katse oli suunnattava mahdollisuuteen saada säästöjä koulutiloista. Vantaalla käynnistettiin kaikkia kouluja koskeva tarkka selvitys opetustilojen määrästä. Tämän jälkeen tehtiin suunnitelma siitä, miten koulutiloja voitaisiin koulupäivän aikana käyttää nykyistä tehokkaammin. Juuri tämä linjaus on saanut liian vähän huomiota osakseen.

Kun alimpien luokkien pienryhmäopetusta, mm. kielten opetusta, keskitetään aamupäivään ja ylempien luokkien iltapäivään, voidaan koulussa järjestää enemmän opetusta kuin tällä hetkellä. Kun näin ryhdytään toimimaan Vantaan kaikissa kouluissa, havaitaan, että opetustiloja riittää selvästi suuremmalle oppilasmäärälle kuin Vantaalla tällä hetkellä on. Näin saavutetaan aikaa myöten 3,5 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Kun oppilasmäärän kasvut otettiin myös huomioon, jäi eniten väljyyttä läntiselle Vantaalle ja Hakunilan alueelle. Näillä alueilla jäi mahdollisuus luopua joistakin koulutiloista. Valinta kohdistui Tuomelan ja Hevoshaan kouluihin. Perusteluna valinnalle oli, että muutokset oppilaiden koulumatkoissa ovat pienimmät verrattuna joidenkin muiden koulujen lakkautuksiin. Kahden koulun lakkauttamisesta syntyy myös lisäsäästöä.

Kaikkein suurin säästö syntyy siitä, että koulutiloja tiivistämällä voidaan aikanaan jättää kaksi keskikokoista koulua kokonaan rakentamatta. Lisäksi säästetään aikanaan eteen tulevat lakkautettujen koulujen peruskorjaukset.

Kyse ei ollut kahden koulun lakkauttamisesta vaan suunnitelmasta lisätä koulutilojen käyttöä. Koulusäästöt koskettavat siis kaikkia peruskoulun oppilaita.

Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkauttamista vastustaneet päättäjät olisivat toivoneet päätöksen siirtämistä ja Vantaan kaikkien koulujen kuntokartoituksen tekemistä. Vasta sen jälkeen olisi päätetty Tuomelan ja Hevoshaan lakkauttamisesta. Esityksestä puuttui kuitenkin kustannusvaikutus. Valtuutetuille kerrottiin talousarvioinfossa, että kaikkien koulujen samanaikainen kuntokartoitus maksaisi jopa 3 miljoonaa euroa. Siihen ei ole talousarviossa rahaa. Ei ole myöskään syytä luoda epävarmuutta, että kaikki koulut odottaisivat mahdollisen lakkautusuhan alla lopullisia päätöksiä.

Sosialidemokraatteja on arvosteltu siitä, että olisimme vaaliohjelmissa vastustaneet koulusäästöjä. Vaaliohjelmamme ykköslupaus oli saattaa Vantaan talous sellaiseen kuntoon, että verorahat riittävät palveluihin ja että velkaantuminen pysäytetään. Selkeä tavoitteemme oli myös, että henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta, eli opettajia ja avustajia ei vähennetä.

Koulutilojen uudenlainen käyttö hidastaa kaupungin kustannusten kasvua. Tehdyt koulusäästöt eivät ole ristiriidassa vaaliohjelmamme kanssa, jolle saimme vantaalaisilta vahvan tuen.  

Samanlaisia tilajärjestelyjä on viime vuosina tehty yksittäisissä kaupunginosissa, kuten Tikkurilassa ja Havukoskella. Tällä kertaa tarkastelussa oli koko kaupunki.

Vanhempien tuska ja pettymys tehdyistä päätöksistä on täysin ymmärrettävä, kun koko kaupungin näkökulmasta tehty päätös osui omalle asuinalueelle.

2 kommenttia .

Vantaan demareilla ei ole kaupungin työntekijöitä kaupunginhallituksessa

Maanantai 15.10.2012 klo 0:23

Kunnallisvaalien alla on jälleen keskusteltu siitä, kuinka paljon kaupungin ja kuntien omia työntekijöitä on esimerkiksi kaupunginhallituksen jäseninä.

Vantaalla sosialidemokraatit linjasivat jo yli 30 vuotta sitten omiin pelisääntöihinsä, että kaupunginhallituksen jäsen ei saa olla kaupungin palveluksessa oleva viran- tai toimenhaltija tai kaupungin omistaman yhtiön johtavassa asemassa oleva toimihenkilö.

Linjaus tehtiin nimenomaan sen takia, että kaupunginhallituksen jäsenet eivät olisi linjaam assa ja valmistelemassa omaa työtään koskevia päätöksi, vaikka muodollista jääviyttä ei oliskaan.

Mallimme on toiminut hyvin ja kelpaa esimerkiksi muuallakin maassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Vantaan kaupunkisuunnittelua on enemmin kiitetty kuin moitittu

Sunnuntai 10.7.2011 klo 12:26

Helsingin Sanomat hyökkäsi viime viikon lopulla voimakkaasti vantaalaisen kaupunkisuunnittelun kimppuun. Lehti unohti kokonaan, että vantaalainen malli on rakennettu yli 15 vuoden aikana (siis paljon ennen Peltomäen aikaa apulaiskaupunginjohtajana)  ja että se on saanut laajasti kiitosta elinkeinoelämältä. Siksi Vantaa on suurimmista kaupungeista rankattu ykköseksi elinkeinopolitiikan hoidossa. Tulokset ovat myös meidän kaikkien nähtävissä. Vantaa on onnistuneesti lisännyt työpaikkojaan. Vantaalla on pian 110 työpaikkaa 100 työssäkäyvää kohti.

Vantaan vahva asema perustuu hyvin paljon siihen, että kaupunki on menestyksellisesti yhdistänyt oman kaavoitusprosessin hankkeiden toteuttajien odotuksiin ja toiveisiin. Kaiken toiminnan tavoitteena on ollut myös saada hankkeita liikkeelle.

Vantaa on suorastaan pakotettu tiiviiseen yhteistyöhön tontinomistajien kanssa, koska kaupungilla ei ole omistuksessaan vanhoja lahjoitusmaita, kuten vanhoilla kaupungeilla. Silti Vantaakin omistaa kolmanneksen kaupungin pinta-alasta.

Vantaa käyttää tehokkaasti veroeuronsa. Ei varmastikaan ole väärin, että maanomistajat osallistuvat kustannukselleen oman alueensa suunnitteluun ja palkkaavat suunnittelijan, joka yhteistyössä kaupungin kaavoittajien kanssa pohtii erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Kaikista kaavasuunnitelmista laaditaan lain mukaisesti aluksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota esitellään mm. asukkaille. Esimerkkinä vaikka Sanoma Oyj:n parhaillaan vireillä oleva hanke Martinlaaksossa, jossa Sanoma Oyj esittää Sanomalan painon ympärille yleiskaavan mukaista toimistokeskittymää, mutta suunnitelma edellyttää muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan. Suunnitelmia laatimaan Sanoma Oyj on palkannut konsultin.

Helsingin Sanomat antaa myös ymmärtää, että kaavoitus olisi Vantaalla läpihuutojuttu, jossa luottamusmiehet vain sinetöivät konsulttien tekemät ratkaisut. Totuus on onneksi toisenlainen. Edellä kuvatun osallistus- ja arviointitilaisuuden lisäksi Vantaan kaikki aluetoimikunnat käsittelevät paikallisia kaavasuunnitelmia kokouksissaan ja antavat niistä tarvittaessa lausuntoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta saa jatkuvasti selvityksiä siitä, miten kaavoitus eri kohteissa etenee. Kaupunginhallitus puolestaan käsittelee isompia kaavasuunnitelmia iltakouluissaan. Vaikka iltakoulu ei tee päätöksiä, on hyvin alkuvaiheessa olleista suunnitelmista monesti käyty syvällistä keskustelua ja päättäjien mielipiteet ovat suoraan välittyneet valmistelijoille.

On ikävää, että maan päälehti hyökkää arvostusta saaneen elinkeinopolitiikan kimppuun.

3 kommenttia .

Vantaan ja Helsingin liitos pysäyttäisi Vantaan kehityksen

Sunnuntai 16.1.2011 klo 22:46

Viime aikoina vilkkaana käynyt keskustelu Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhdistämisestä suurkunnaksi tai pelkästään Vantaan ja Helsingin välinen mahdollinen liitos on kuin toisinto vuosikymmenten takaisista tapahtumista. Suur-Helsinki syntyi jo sotien jälkeen, jolloin silloisilla alueluovutuksilla Helsingin maa-ala moninkertaistui. 1960-1970-lukujen vaihteessa Helsingin toivomien alueliitosten asemesta pääkaupunkiseudulla valittiin yhteistyössä valtiovallan kanssa kuntien välinen yhteistyön kehittäminen. Näin syntyi muun muassa lakisääteinen YTV, nykyisten HSL:n ja HSY:n edeltäjä.

Helsingin seutu kasvaa nopeimmin Espoon ja Vantaan lisäksi kehyskunnissa. Keskustelu isojen kaupunkien yhdistämisestä on kuitenkin vallannut otsikot, vaikka valitun toimintalinjan luulisi olevan kuntien tiivistyvä yhteistyö yhä laajemmalla alueella. Halu synnyttää jättikokoista kaupunkia pääkaupunkiseudulle näyttää siltä, että historian pyörää yritetään kääntää taaksepäin.

Kuntaliitoksista pidättäytynyt linja 1970-luvulla tarkoitti sitä, että yhteistyön ohella kukin kaupunki on voinut kehittää itsestään omaleimaisia tinkimättä yhteisistä tavoitteista. Pääkaupunkiseudulla tämä on ollut rikkaus. Osien summa on enemmän kuin yksi iso kokonaisuus.

Vantaa on hyödyntänyt hyviä liikenneyhteyksiään, keskittänyt asumista raideliikenteen varrelle ja kehittänyt työpaikkojen syntyä pääväylien läheisyyteen. Yli kaksi vuosikymmentä sitten Vantaa otti uuden otteen työpaikkojen luomiseen. Ratkaiseva askel oli oivaltaa, että Vantaalle voidaan kehittää lentokenttäkaupunki Aviapolis.

Kiitosta on sadellut ja tulosta on tullut. Vantaan ketteryys yritysten palveluissa on suurten kaupunkien parasta. Lisäksi työpaikkojen määrä on lisääntynyt huimasti. Vantaalla on jo 105 työpaikkaa jokaista 100 työllistä kohti.

Vantaalaiseen toimintakulttuuriin on aina kuulunut hyvä yhteistyö poliittisten ryhmien, virkamiesten ja kolmannen sektorin kanssa. Vantaan organisaatio on litteä ja isoksi kaupungiksi helposti lähestyttävä. Vantaa on myös aina ollut eturintamassa kehittämässä kuntien välistä yhteistyötä.

Vantaalla ymmärretään, että Helsingin keskusta on seudun ykköskeskus. Vantaa puolestaan on useista aluekeskuksista koostuva kehittyvä ja elinkeinoelämältään dynaaminen lähidemokratia. Mahdollinen liitos Helsinkiin ajaisi Vantaan pääkaupungin syrjäalueeksi, jonka ääni ei pahimmillaan kuuluisi lainkaan päätöksenteossa. Samanlaisessa asemassa ovat jo nyt monet Helsingin esikaupunkialueet.

Pääkaupunkiseudun omaleimaisuuden takaa, että Helsinki, Vantaa ja Espoo täydentävät toisiaan sekä kehittävät omia vahvuuksiaan ja lisäävät keskinäistä yhteistyötään, mutta myös yhteistyötä kehyskuntien kanssa.

Vantaan talous on vakaa, vaikka suuret investoinnit ovat velkaannuttaneet kaupunkia. Velan vastapainoksi on kuitenkin kerääntynyt omaisuutta. Arjen menoihin velkaa ei ole otettu. Tulevaisuudessa entistäkin vahvempana työpaikkakaupunkina Vantaalla on hyvät edellytykset tasapainottaa taloutensa myös investointien osalta.

Vantaa elää juuri nyt historiansa ehkä mielenkiintoisinta aikaa. Vuosikymmenten haave Kehäradasta on toteutumassa. Vantaalla on imua, Vantaalle halutaan investoida ja Vantaalle halutaan muuttaa asumaan.

Vantaan ja Helsingin liitos katkaisisi siivet Vantaan kehitykseltä. Liitos ei tuo yhtään uutta kaavoitettavaa maata. Liitoksen myötä palvelut eivät Vantaalla lisäänny, pahimmillaan ne voivat jopa heikentyä. Se ei olisi Vantaan asukkaiden edun mukaista.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Helsingin seudun kilpailukyky on riippumaton kuntaliitoksista

Lauantai 15.1.2011 klo 22:42

Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja puntaroinut selvitys on yli vuoden työn jälkeen valmistunut. Selvitys ei ole kelvannut Helsingin seudun kauppakamarille, joka on teettänyt oman selvityksen elinkeinoelämän näkökulmasta (Helsingin Sanomat 11.1.2011 ja Vantaan Sanomat 12.1.2011). Kauppakamarin selvityksessä kaupunkien tuloslaskelmia ja taseita lähestytään kuin yrityksiä. Selvityksessä palveluiden ostot ja ulkoistaminen sekoittuvat keskenään. Selvitys haaveilee maailmasta, jossa kaupungin tehtävä on luoda yrityksille markkinoita.

Kuntien tehtävä on järjestää ensisijaisesti verovarojen turvin lakisääteisiä palveluja: koulutusta, päivähoitoa ja terveyspalveluja. Jotta palvelut kohdistuvat kuntalaisiin tasa-arvoisesti ja tuloeroja tasoittaen, kunta pyrkii itse tuottamaan suuren osan palveluista. Lisäksi kunta tarvitsee hyviä kumppaneita sekä yritysmaailmasta että kolmannen sektorin järjestöistä.

Kauppakamarin tavoittelemat hyödyt ovat kaikki toteutettavissa ilman Vantaan ja Helsingin yhdistämistä. Selvityksessä todetaan useasti, että toimimalla Vantaan mallilla saadaan hyötyjä aikaan. Jos Helsinki haluaa käyttää enemmän ostopalveluita, ei siihen Vantaata tarvita. Energialaitosten yhteistyö ei sekään edellytä kuntaliitosta. Hankintayhteistyön kehittäminen koskee koko kuntakenttää, ei vain Vantaata ja Helsinkiä.

Kauppakamarin selvitys näkee liian yksioikoisesti, että yhdistämällä kaikki Vantaan ja Helsingin kaupunkikonsernin palveluiden hankinnat saavutettaisiin suuria säästöjä ja että veroprosenttikin alenisi. Esimerkiksi Vantaan vuokra-asuntoyhtiön säästöt hankinnoissa eivät vaikuta kaupungin veroprosenttiin alentavasti. Vuokrataloyhtiössä hyödyn pitää näkyä alhaisempina vuokrina.

Vantaan kaupungin suurin yksittäinen ostopalvelu puolestaan liittyy erikoissairaanhoitoon, jonka tuottaa HUS-kuntayhtymä. Helsinki ei vaikuta Vantaan kustannuksiin vaan se, miten vantaalaiset sairastavat.

Kauppakamari ehdottaa myös, että eläkkeelle siirtyvien tilalle ei palkata uutta henkilökuntaa. Kun joukko opettajia siirtyy eläkkeelle, tarkoittaako kauppakamari, että luokkakokoja tulee suurentaa.

Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen rinnalla on selvitetty, missä määrin Helsingin seudun kunnat voisivat lisätä yhteistä päätöksentekoaan. Kilpailukykytyöryhmää vetänyt Espoon eläkkeelle siirtynyt kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen totesi työtä esitellään painokkaasti, että seudun kilpailukykyä ei ratkaista kuntaliitoksin. Jatkossa menestyvät Kokkosen mukaan sellaiset kaupunkiseudut, jotka ovat ketteriä ja toimivat verkostomaisesti. Samaan päätyi myös professori Antti Hautamäki, joka johti Espoon toimeksiannosta laadittua laaja kilpailukykytutkimusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntaliitoksille on aito vaihtoehto

Tiistai 16.11.2010 klo 23:46

Keskustelu pääkaupunkiseudun mahdollisista kuntaliitoksista käy vilkkaana. Syynä on Vantaan ja Helsingin huhtikuussa 2009 tekemä päätös, jonka mukaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat selvitetään. Selvityksen loppuraportti on valmistumassa ja tammikuun lopulla 2011 kummankin kaupungin valtuustot käsittelevät selvitysten tuloksia.

Valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat on useissa kirjoituksissa ja uutisissa luonut kuvaa, että kuntien yhdistyminen etenisi, mutta Vantaan vasemmisto haraa vastaan eikä ole valmis minkäänlaisiin muutoksiin. Tulkinta on virheellinen, vaikka emme Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja halunneetkaan selvittää. Meillä on koko ajan ollut aito ja toimiva vaihtoehto.

Vantaan sosialidemokraatit esittivät helmikuussa 2009, että Helsingin seutua koskeva päätöksenteko on saatava yksiin ja samoihin käsiin perustamalla seutuvaltuusto. Jo lähes kaksi vuotta sitten meillä oli selkeä näkemys siitä, että koko Helsingin seudun kehittämisessä kuntaliitokset eivät ole ensimmäinen askel. Helsingin seudun ongelma ei ole lakisääteisten lähipalveluiden tuottaminen, vaan kasvoton ja etäinen päätöksenteko liittyen muun muassa seudun maankäyttöön ja joukkoliikenteeseen sekä elinkeino- ja asuntopolitiikkaan. Helsingin seudun kehittäminen ei ole oikein kenenkään käsissä.

Koimme tämän epäkohtana ja esitimme ratkaisuksi kansalaisten vaaleilla valitsemaa seutuvaltuustoa. Uutta hallintoa ei tarvittaisi. Ei myöskään uusia veroja. Kuntayhtymien tilalle saataisiin vaaleilla valittavat päättäjät. Seutuvaltuustomallin selvittäminen oli myös Vantaan valtuuston ehto sille, että Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja ylipäätään voidaan selvittää.

SDP pureutui tosissaan metropolin kehittämiseen asettaessaan kesän 2009 jälkeen työryhmän valmistelamaan puolueen metropolilinjauksia. Asiakirja julkistettiin kesäkuussa 2010. SDP päätyi kannattamaan mallia, jossa 16 Helsingin seudun kuntaa muodostaisivat seutuhallintoalueen. Ainoana puolueena demareilla on yhteinen kannanotto metropolipolitiikan tulevaisuudesta, vaikka esimerkiksi Helsingin Sanomat sen kirjoituksissaan toistuvasti sivuuttaa.

Vantaalaiset sosialidemokraatit eivät näe Vantaan ja Helsingin yhdistämisessä seudullisia hyötyjä. Pikemminkin päinvastoin. Helsingin seudun maankäyttöön, asumiseen. liikenteeseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvä päätöksenteko on ensin koottava saman katon alle. Kahden ison kaupungin liitos saattaisi vaarantaa tämän kehityksen.

Lähipalveluista tulee jatkossakin päättää lähellä asukkaita kuntien valtuustoissa. Seudun yhteisiä asioita käsittelemään tarvitaan kokonaan uusi elin, johon kansalaiset saavat vaaleilla valita päätöksentekijät. Kaupunkien ja kuntien on uskallettava luovuttaa osa päätösvallastaan seudun yhteiseksi hyväksi.

Valtiovalta on aina ollut kiinnostunut Helsingin seudun asioista. Sen on pakkokin, koska monet uudistukset tarvitset myös lainsäädäntöä. Hallitus teetätti erillisen selvityksen pääkaupunkiseudun hallinnon järjestämisestä. Selonteko annettiin marraskuussa eduskunnalle. Mielenkiintoista on, että Tampereen yliopiston tutkijat päätyivät selvityksessään samaan johtopäätökseen kuin sosialidemokraatit ja suosittelevat seutuvaltuuston perustamista Helsingin seudulle.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus ei piittaa tulonjaosta

Maanantai 6.9.2010 klo 23:56

Maamme keskusta-oikeistolainen Mari Kiviniemen hallitus on kesän päätöksillään osoittanut, että tulonjaon vaikutukset eivät enää ohjaa suomalaista politiikkaa.

Kiviniemen hallituksen edeltäjä, Matti Vanhasen hallitus, päätti poistaa kela-maksun yrityksillä. Nyt Kiviniemen hallitus kertoo avoimesti, että tuon maksun poiston aiheuttama tulonmenetys kerätään valtiolle takaisin osin uusilla energiaveroilla. Jokainen kotitalous osallistuu tähän tulonsiirtoon tuntuvalla summalla.

Lisäksi Kiviniemen ja Vanhasen hallitukset ovat korottaneet välillisiä veroja, mikä tuntuu jokaisen kuluttajan kukkarossa.

Kaikkein hämmästyttävintä on, että nykyhallitus ei piittaa verotuksen muutosten vaikutuksista tulonjakoon millään tavalla. Suomi on valumassa kohti tasaveroa, vaikka tutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö pitää tasaveroa epäoikeudenmukaisena mallina. En ole löytänyt lehdistä minkäänlaisia laskelmia siitä, miten hallituksen veropolitiikka vaikuttaa tulonjakoon. Mitkä tulonsaajaryhmät ovat oikeasti maksumiehiä. Pitkän linjan sosialidemokraatille päätösten tekeminen tällaisilla pohjatiedoilla on pään panemista pensaaseen.

Hallituksen ekologiseksi mainostama energisveroratkaisu uhkaa sekin kääntyä itseään vastaan. Päästöjä pitää vähentää, siitä ei ole kukaan järkevä ihminen eri mieltä. Energian verotuksen painopisteitä tulee kuitenkin muuttaa hallitusti, jotta tehdyt investoinnit eivät valu hukkaan ja että veroratkaisut eivät missään olosuhteissa lisää esimerkiksi kivihiilen käyttöä, kuten nyt uhkaa tutkimusten mukaan käydä.

2 kommenttia .

Matkatakuu on lisäkustannus

Sunnuntai 20.6.2010 klo 10:58

Jokunen aika sitten Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on suunnittelemassa matkatakuujärjestelmän käyttöönottoa. Lehtiuutisesta syntyi kuva, että valmistelu on siinä vaiheessa, että kuntayhtymän hallitus päättää pian asian etenemisestä.

Valitettavasti lehtiuutisessa oli menty asioiden edelle. Olen liikennekuntayhtymän hallituksen jäsen ja toki tiedän, että asiaa on esitelty hallituksen iltakoulussa. Olemme saaneet tietoa mm. muiden isojen kaupunkien käytännöistä. Minkäänlaista päätöstä siitä, että järjestelmä otettaisiin käyttöön ei ole tehty.

Matkatakuullahan tarkoitetaan sitä, että matkustaja voisi saada hyvitystä, jos esimerkiksi bussi on myöhästynyt aikataulusta liian paljon. Matkustajalla voisi olla jopa mahdollisuus saada korvaus taksin käytöstä epäonnistuneen bussimatkan korvaajana.

Matkatakuu olisi kuluttajan kannalta ilman muuta myönteinen laatutekijä. Kokonaan eri juttu on, kuka maksaisi matkatakuun kustannukset.

Liikennöitsijät maksavat HSL:lle korvausta mm. ajamattomista vuoroista. Nämä tulot on jo otettu huomioon mm. lippujen hinnoissa. Matkatakuu olisi siis lisäkulu. Rahoitusmahdollisuuksia on kaksi. Joko kunnat maksavat lisää avustusta HSL:lle. Näin matkatakuu jäisi kaikkien veronmaksajien yhteisesti maksettavaksi. Toinen mahdollisuus on siirtää matkatakuun kustannukset suoraan lippujen hintoihin. Eli matkustajat maksaisivat itse järjestelmän kustannukset ja esimerkiksi bussien myöhästelyt.

Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kustannukset ovat muutenkin nousussa ja paineet nostaa lippujen hintoja ovat kovat. Kuitenkin tavoitteena tulisi olla edullinen joukkoliikenne. Tähän yhtälöön uusi kustannuserä sopii huonosti, vaikka matkatakuu varmasti koettaisiin palvelun laatua kehittävän tekijänä.

 

 

3 kommenttia .

Terveyspalveluiden kehittäminen ei ole populismia

Sunnuntai 28.2.2010 klo 13:07

Vantaan sosialidemokraattien tavoitteisiin kaupungin terveyspalveluiden kehittämiseksi on kohdistunut mielenkiintoista kritiikkiä muilta puolueilta. Uskon politiikassa enemmän omiin tekemisiin kuin naapurien puheiden arviointiin. Viime päivien kommentit pakottavat kuitenkin kirjoittamaan muutaman rivin.

Hämmästyttävin kommentti on esitetty vihreiden taholta. Sosialidemokraattien tavoitteet on leimattu populismiksi. Mistä alkaen lähiterveysasemien puolustaminen on ollut populismia? Mistä alkaen vaatimus julkisten terveyspalveluiden kehittämiseksi on ollut populismia? Ovatkohan vihreät ennen lausuntojaan edes tutustuneet kaikkiin demarien tavoitteisiin? Kannanotto löytyy näiltä verkkosivuilta.

Demareita on ihmettänyt, että vihreät lymyilevät terveyspalveluiden kehittämisessä kokoomuksen selän takana. Viime syksynä vihreät olivat valmiit hyväksymään kokoomuksen suunnitelman, jolla yli puolet lähiterveysasemista olisi lakkautettu.

Kokoomus on hämmästellyt sitä, miksi sosialidemokraatit esittävät tavoitteita juuri nyt, kun valmistelu on meneillään ja asia on tulossa piakkoin sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Vastaus on yksinkertainen: juuri siksi, että asia on pian ajankohtainen. Halusimme selkeästi kertoa kuntalaisille, mitkä ovat tavoitteemme.

Viime syksyn Vantaa-sopimuksen käsittelyn yhteydessä juuri terveyspalveluiden tulevaisuus oli suurimpia kiistakysymyksiä. Sosialidemokraattien vaatimuksesta suunnitelma lähiterveysasemien lakkauttamiseksi poistettiin sopimuksesta ja kompromissina sovittiin, että terveysasemien tulevaisuudesta päätetään keväällä 2010.

Kokoomuksen ajattelutapa terveyspalveluiden kehittämiseksi näkyy lehtiuutisissa selvästi. Kokoomus kannatti demarien esitystä Aviapoliksen lähiterveysasemasta, kunhan palvelut annetaan yksityisen sektorin hoidettavaksi. Martinlaakson terveysasema näytti olevan kokoomuksen lakkautuslistalla.

Perussuomalaisten kanssa olen taittanut peistä oikein lehtien palstoilla. Vastasin yleisökirjoitukseen, jossa moitittiin demareita Vantaa-sopimuksen linjauksista. Perussuomalaiset tietävät erittäin hyvin, että juuri demarit estivät lähiterveysasemien alasajon osana Vantaa-sopimusta. Tukea saimme pieniltä valtuustoryhmiltä, mutta emme perussuomalaisilta, joilla oli tavoitteena vain terveyskeskuspalveluiden saatavuus.

En usko, että perussuomalaisten tavoitteet poikkeavat kovin paljon sosialidemokraattien tuoreista linjauksista. Perusterveydenhuollon puolustajien onkin syytä nyt koota rivit yhteisten tavoitteiden taakse.

2 kommenttia .

Kehärata muuttaa Vantaata

Maanantai 8.2.2010 klo 20:17

Kehäradan rakentaminen on alkanut. Valmistuessaan rata muuttaa Vantaata ehkä enemmän kuin osaamme vielä aavistaakaan. Kehärata muuttaa liikkumista, bussilinjat suunnitellaan osin uudestaan, työpaikkoja siirtyy radan varteen, työmatkat muuttuvat ja lentoasemalle pääsee kahta kautta junalla. Kehärata varmistaa myös, että Vantaa kasvaa jatkossakin eniten raideyhteyksien lähellä. Radan varteen kaavailtu suuri kauppakeskus on uusi mahdollisuus: voisiko se sisältää myös muuta kuin kaupallisia palveluita?

Suomen ainoan kaupunkiradan jatkaminen Vantaankosken asemalta pohjoiseen ei ole tämän päivän keksintö. Ajatus pohjoiseen suuntautuvasta Klaukkalan radasta oli suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Sittemmin radan jatkeen suunta kääntyi itään kohti lentoasemaa ja päärataa. Klaukkalankin rata on vielä mahdollista toteuttaa.

Radan linjaus Kivistön eteläpuolelta Viinikkalan kautta lentoasemalle ja sieltä Ruskeasannan kautta Koivukylään ja edelleen pääradalle vakiintui jo 1990-luvun alussa. Tulevan radan varren maat olivat vaihtaneet omistaa kovalla hinnalla varsinkin Kivistön tienoilla 1980-luvun lopulla. 1990-luvun laman jälkimainingeissa omistajaksi tuli mm. valtion hallinnoima omaisuudenhoitoyhtiö.

Vantaalla oli mahdollisuus hankkia iso osa Kivistön tulevan aseman ympäristön maista itselleen. Ei kuitenkaan ilmaiseksi. Kaupunki on sijoittanut viime vuosien aikana kymmeniä miljoonia euroja Kehäradan varren maanhankintoihin. Radan rakentaminen ja kaavoituksen onnistuminen ovat siksi elinehtoja Vantaalle.

Kehäradan varren merkittävin hanke on ns. Marja-Vantaa-projekti, joka tarkoittaa uutta, laajaa asuntoaluetta nykyisen Kivistön eteläpuolella ja suurta, uutta työpaikkakeskittymää Hämeenlinnantien länsipuolella, jonne rakennetaan myös hieman asuntoja. Projektin etuina ovat kaupungin suuri maanomistus sekä alueen rakentamattomuus. Valtaosa uusista asunnoista rakennetaan lähes neitseelliseen metsään.

Projektin haasteena on vaatimus tehokkaasta rakentamisesta radan läheisyydessä. Samalla tulisi onnistua alueen vihersuunnittelussa sekä mitoittaa palvelut oikein. Onnistunut ja tehokas rakentaminen takaa, että kaupunki saa alueen maanostoihin sijoittamansa rahat takaisin. Riittävä tehokkuus taannee myös sen, että kaupunki kykenee luovuttamaan tontteja esimerkiksi vuokra-asuntotuotantoon kohtuullisin ehdoin.

Uusilla asuntoalueilla erityisesti päivähoidon ja koulujen tarve on suurimmillaan alkuvuosien aikana. Tilannetta tasannee se, että alue ei valmistu hetkessä. Ensimmäisten asuntojen tulee olla valmiina viimeistään Kehärahan liikenteen alkaessa vuonna 2014. Sen jälkeen rakentaminen jatkuu vielä toista vuosikymmentä, mikä tasannee palveluiden kysyntää. Kivistön uuden keskustan ensimmäiset asemakaavat saataneen nähtäville kuluvan vuoden aikana. Sen jälkeen voimme kaikki arvioida, miten tavoitteissa on onnistuttu.

Vantaa haluaa kehittää uudesta Etelä-Kivistön asuntoalueesta myös ympäristöystävällisen mallikaupungin. Tämä tarkoittaa uudenlaisia ekologisia ratkaisuja muun muassa jätehuoltoon ja pysäköintiin sekä joukkoliikenteen suosimista ja pyöräilyn edistämistä. Mallikaupungin toivotaan olevan asuntomessukohde pian Kehäradan valmistumisen jälkeen.

Kivistön aseman tuntumaan kaavailtu kauppakeskus on herättänyt paljon keskustelua jo ennen kuin hankkeen yksityiskohdista on mitään tietoa. Kivistön asemalle tarvitaan varmasti uusi kaupallinen keskus. Sen ei tule matkia jo rakennettuja keskuksia, esimerkiksi Myyrmannia ja Jumboa. Uudessa kauppakeskuksessa, jolle tulisi keksiä parempi nimi, pitää olla myös julkisia palveluita, kenties tiloja nauttia kulttuurista ja miksei myös tiloja opetusta varten. Voisiko joku Helsingin seudun yliopiston osa jatkossa toimia keskuksessa? Näin keskus saisi pelkän ostoparatiisin asemesta aivan uudenlaisen ilmeen.

 


1 kommentti .

Ratkaisujen vuosi edessä

Torstai 14.1.2010 klo 21:18

Alkanut vuosi on Vantaalla tärkeämpi ja poliittisesti mielenkiintoisempi kuin pitkään aikaan. Esityslistoille on tulossa asioita, joilla ratkaistaan Vantaan ja vantaalaisten tulevaisuus pitkäksi aikaa. Epävarmuutta tuo myös taloustilanne, lomautusten ja työpaikkojen menetysten uhka on yhä ilmassa. Pahimmillaan edelleen heikentyvä työllisyys vaikeuttaa Vantaan talouden hoitoa myös tänä vuonna.

Vantaa päätti viime vuonna tiukan äänestyksen jälkeen suostua Helsingin esitykseen selvittää Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Ehtona tämän selvityksen teolle on, että samanaikaisesti selvitetään myös metropolihallinnon etuja ja haittoja ja mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Tähän selvitykseen osallistuu 14 Helsingin seudun kuntaa Vantaan vetämässä projektissa.

Molemmat selvitykset ovat nyt käynnistyneet. Se tiedetään, että Helsingissä on poliittista kannatusta Vantaan ja Helsingin liitokselle. Muualta Uudeltamaalta on yhä enemmän alkanut kuulua ääniä yhteisen seudullisen mallin puolesta. Saman mallin, jota Vantaan demarit pian vuosi sitten esittivät tutkittavaksi. Kahden ison kunnan liitos kun ei ratkaise koko Uudenmaan metropolialueen yhteisiä asioita liittyen mm. maankäyttöön, liikenteeseen, elinkeinopolitiikkaan, ympäristöasioihin, maahanmuuttoon ja asuntopolitiikkaan.

Metropolialueen hallinto on viime aikoina kehittynyt välillisen demokratian suuntaan erilaisine kuntayhtymineen. Demarit painottavat, että tulevaisuudessa koko metropolialuetta koskevista asioista päättäisivät asukkaiden vaaleilla valitsemat edustajat. Demokraattista päätöksentekoa pitää demarien mielestä vahvistaa, ei heikentää.

Selvitykset valmistuvat syksyllä, minkä jälkeen niihin otetaan kantaa todennäköisesti juuri eduskuntavaalien alla 2011. Näyttää siltä, että metropolialueen tulevaisuus nousee vahvaksi vaaliteemaksi. Seuraava hallitus ottanee metropolialueen kehittämisen vielä vakavammin kuin nykyinen hallitus.

Vantaan palveluiden kannalta ei ole laisinkaan yhdentekevää, millaiseen ratkaisuun keväällä päädytään terveyspalveluiden lähipalveluiden osalta. Demarit tulevat puolustamaan terveyspalveluiden lähiverkkoa. Emme tule hyväksymään terveysasemien alasajoa.

Toinen iso asia on kaupungin tilakeskuksen tulevaisuus. Olemme sitoutuneet selvittämään kaupungin yksin omistaman yhtiön perustamisen hoitamaan jatkossa kaupungin ateria- ja siivouspalveluita. Esityksiä on luvassa huhtikuun loppuun mennessä. Demarit kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että ratkaisu hyödyttää vantaalaisia veronmaksajia ja että tilakeskuksen henkilöstön asema turvataan yhtiöityksen toteutuessa.

Rakentaminen näyttää Vantaalla elpyvän paremmin kuin naarurikunnissa. Se on lupauksia herättävää. Kehäradan varrella Kivistön aseman tuntumassa on asemakaavoitus meneillään. Tulevan vuoden aikana saanemme ensimmäiset kaavat nähtäville.

Tässä varmuudella luvassa olevia mausteita alkaneen vuoden polititiseen keitokseen Vantaalla.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lähipalveluista hyvinvointikeskuksia

Tiistai 1.12.2009 klo 23:01

Vantaalla on viime aikoina puhuttu paljon sosiaali- ja terveystoimen lähipalveluista, erityisesti terveysasemista. Vantaa luopui viime valtuustokaudella alueellisesta toimintamallista, tavoitteena palveluiden yhdenmukaistaminen. Tavoitteena tuskin oli lähipalveluista luopuminen. Nyt kun taloudellinen tilanne on entisestään kiristynyt, on päättäjille esitelty yhä tiuhemmalla tahdilla ratkaisuja entistä keskitetymmistä palveluista. Ei siis ihme, että asukkaat eri puolilla kaupunkia ovat puuhaamassa nimien keruuta lähipalveluiden puolesta.

Sosialidemokraateille oli tärkeää, että Vantaa-sopimuksessa ja talousarvioneuvotteluissa ei päädytty hätäiseen lähipalvelujen alasajoon. Kyse ei ole pelkästään terveysasemista vaan sosiaali- ja terveystoimen lähipalveluista ylipäätään. Sosialidemokraatit ovat valmiita rakenteellisiin uudistuksiin tuottaa kaupungin omia julkisia palveluita, kunhan palveluja tarvitseva kuntalainen ei jää tehotalouden ja palveluiden kaupallistamisen jalkoihin. Turvallisia lähipalveluja tarvitset eniten ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa.

Puhumme Suomessa mielellämme hyvinvointivaltion säilyttämisestä. Olemme tutkimusten mukaan onnellisempaa kansaa kuin itse luulemme, mutta myös pahoinvointia on yhteiskunnassamme yllin kyllin. Liian moni uupuu työssään, liian moni eksyy pitkäksi aikaa päihteiden väärinkäyttäjäksi, liian moni äiti väsyy ja masentuu lapsen saatuaan, liian monen mielenterveys on järkkynyt.

Hyvinvointivaltion mittarit on tehty hyvinvoivia, vahvoja ja menestyneitä varten. Oikea hyvinvointivaltio mittaa itseään myös sillä, miten heikoimmassa asemassa olevien palvelut järjestetään ja miten yhteisöt toimivat. Lähipalveluita tarvitsevat erityisesti lapsiperheet, eläkeläiset, pitkäaikaissairaat ja työttömät.

Vantaa on omien palveluidensa järjestämisessä nyt vedenjakajalla. Meillä on erinomainen tilaisuus rakentaa sellainen palveluverkko, joka tarjoaa nykyistä enemmän vaativia erikoispalveluita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi terveysasemia, joissa on myös erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi Vantaalla tarvitaan riittävästi sosiaali- ja terveystoimen lähipalveluja. Lähipalvelu auttaa ensi hädässä, vastaa esimerkiksi kontrollikäynneistä ja niihin liittyvistä näytteiden otoista jne. Lähipalvelu on paljon muutakin kuin lääkärissä käyntiä.

Vantaalle on luotava lähipalveluista paikallisten hyvinvointikeskusten verkosto. Erikokoisten hyvinvointikeskusten keskeisenä periaatteena tulee olla, että palveluja tarvitseva saa niissä apua yhden luukun periaatteella. Tämä edellyttänee uudenlaista yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden välillä. Valtuuston päättämä talousarvio ei sido toimialan käsiä, koska valtuusto ei myönnä erikseen rahaa esimerkiksi kotisairaanhoitoon, mielenterveyspalveluihin, päihdehuoltoon tai terveysasemille.

Sosiaali- ja terveystoimen lähipalveluverkkoa suunniteltaessa ensi kevään päätöksentekoa varten on toimialan tulosalueiden rajat pidettävä mahdollisimman matalina ja voimat yhdistettävä uudenlaisten hyvinvointikeskusten aikaansaamiseksi. Lähelle kuntalaisia.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kaupunginhallitus jyrkensi lausuntoa Riipilän louhoshankkeesta

Maanantai 9.11.2009 klo 23:53

Vantaan kaupunginhallitus käsitteli lausuntoa Lemminkäisen louhoshankkeesta lokakuun puolella. Hanke on vasta alkuvaiheessa, mutta herättänyt jo suuria tunteita Riipilässä ja lähikylissä.

Kaupunginhallitus jyrkensi kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoehdotusta allekirjoittaneen esityksestä. Kannatusta tuli kaikilta tahoilta ja niinpä muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutoksia esitin kolmeen kohtaan. Ensinnäkin Louteis-Vantaan maankäyttöselvitys tulisi tehdä ensin ja vasta sen jälkeen ylipäätään olisi edellytyksiä arvioida louhoshanketta. Toiseksi Lemminkäiselle viestittiin, että louhoshanke voisi tulla kysymykseen lähinnä HJämeenlinnanväylän tuntumassa. Kolmannessa muutoksessa korostettiin, että hankkeet vaikutkkset Lamminsuon suojelualueen vesitasapainon ja Riipilän vanhaan metsään osana vanhojen metsien suojeluohjelmaa on selvitettävä.

Vaikka hankkeen arviointi on vasta alkuvaiheessa, on kaupunginhallituksen viesti mielestäni selvä. Lemminkäinen ei menesty alkuperäisellä hankeella lainkaan. Kun alkuperäisessä hanke-esityksessä oli vain kaksi vaihtoehtoa: kaikki tai ei mitään, näyttäisi alkuperäinen hanke ajajtuvan umpikujaan.

Jos Lemminkäinen jatkossa arvelee pääsevänsä louhimaan edes vähääkään Riipilässä, olisi alkuperäinen esitys vedettävä kokonaan pois. Jonkinlaista ymmärrystä voisi saada osakseen hanke, joka sijoittuisi Hämeenlinnantien välkittömään läheisyyteen. Toki senkin hankeen osalta olisi tehtävä kaikki mahdolliset ympäristövaikutusten arvioinnit.

 

 

 

3 kommenttia .

Riipilän louhoshanke

Tiistai 22.9.2009 klo 22:26

Seutulan, Riipilän, Kivistön, Keimolan, Luhtaanmäen, Syväojan ja kaikkien muiden Pohjois- ja Luoteis-Vantaan asukkaita on viime viikkoina hämmentänyt vireille tullut Lemminkäisen hakemus saada ryhtyä murskaamaan Riipilän suojelumetsiä ja kalliota moottoritien ja Reunan asutusalueen välissä yli 70 hehtaarin alueella.

Asukkaat ovat ryhtyneet yksissä tuumin vastustamaan hanketta, jonka ensimmäisen vaiheen lausuntokäsittely on parhaillaan meneillään kaupungissa.

Asukkaat ovat laajoissa selvityksissään perustelleet näkemyksensä. He haluavat säilyttää seudullisen viherväylän ja yhtenäisen metsäalueen komeine kallioineen.

Lemminkäisen massiivinen hanke laittaa päättäjän miettimään, miten kaupunkiamme kaavoitetaan ja suunnitellaan. Yhtiöllä on toki oikeus hakea lupaa liiketoiminnalleen, mutta murskausalueen valinta Vantaan yleiskaavan maa- ja metsätalousalueelta, jolle tässä vaiheessa ei ole osoitettu minkäänlaista rakentamista, tuntuu oudolta. Jos murskauslupa jostain syystä myönnettäisiin, olisi alueen tulevaisuus tavallaan päätetty ennen kaavaa. Murskausalue ei enää voisi olla virkistysalue.

Mielestäni minkäänlaista lupaa murskaukselle ei alueella voida sallia, ennen kuin koko Luoteis-Vantaan maankäytön tulevaisuus on arvioitu uudelleen. Luontoarvot tullevat sellaisessa tarkastelussa varmasti olemaan vahvoilla. Toisaalta Hämeenlinnantien varsi uusine eritasoliittymineen saattaa tulevaisuudessa olla rakentamiseen soveliasta aluetta.

Olen siis päätynyt sille kannalle, että vireillä oleva hakemus ei voi tulla hyväksytyksi. Jos Lemminkäinen ei tuo tarkasteluun muita vaihtoehtoja kuin kaikki tai ei mitään, on helppo valita nollalinja, ei minkäänlaista lupaa murskaamiseen Riipilän kallioilla.

 

2 kommenttia .

Demarit taistelivat lähes yksin muutokset Vantaa-sopimukseen

Lauantai 5.9.2009 klo 15:07

Vantaan poliittisessa kulttuurissa suurimmalla ryhmällä on vetovastuu. Viime vaalien jälkeen vastuu siirtyi kokoomukselle demareilta. Jo loppukeväällä ja läpi kesän demarijohto vetosi kokoomukseen, että se ryhtyy vetämään neuvotteluja Vantaan tulevan taloussuunnitelkman linjoista.

Elokuussa kokoomus ehdotti, että Vantaalla yritettäisiin saada aikaan kaikkien valtuustoryhmien yhteinen Vantaa-sopimus. Kaikki ryhmät olivat valmiita olemaan työssä mukana. Pohjapaperiksi kokoomus keräsi eri toimialojen mahdolliset ja kaikki mahdottomatkin esitykset. Yhteistä keskustelukulmaa demarien ja kokoomuksen välillä ei aluksi tahtonut löytyä, koska demarit eivät olisi halunneet sopia eri toimialojen linjauksista niin yksityiskohtaisesti.

Kokoomus oli valmis tiivistämään tekstiä ja monia kohtia sopimusluonnoksesta poistettiin kokonaan. Sopimuksen perusrakenne säilyi kuitenkin alkuperäisenä. Loppuvaiheen neuvotteluissa demarit ja kokoomus pääsivät lopulta asiaan ja molempien suurten ryhminen suurimmat kipupisteet käytiin läpi. Demariryhmä sai mielestään tärkeät tavoitteensa läpi. Kokoomus puolestaan sai tahtonsa läpi eräissä rakenteellisissa uudistuksissa, joissa palveluita siirretään kaupungin omiin osakeyhtiöihin tai kaupungin omiin liikelaitoksiin. Samoin Vantaa-lisästä syntyi kompromissi.

Suurimmat ryhmät, kokoomus ja demarit, kantoivat vastuunsa. Ilman demareita Vantaa-sopimus olisi jäänyt aika lailla torsoksi ja päätöksiä olisi jatkossa nuijittu lautakunnissa ja kaupunginhalituksessa yhden äänen enemmistöllä. Omasta puolestani annan Vantaan kokoomusjohdon nruvottelujen aivan viime hetkien toiminnasta kiitosta. Kokoomus halusi demarit mukaan ja sai joustamalla useissa demareille kipeissä asioissa.

Muiden ryhmien toiminta

Vantaan muiden poliittisten ryhmien toiminta jäi demariryhmää askarruttamaan. Kokoomuksen pohjapaperi sisälsi lähiterveysasemien supistamisen, useita rakenteellisia uudistuksia ilman selvityksiä jne. Vihreiden ryhmä toki vaati monissa kohdin erilaisia selvityksiä ennen päätöksiä, mutta kokoomuksen poliittisen sanoman ryhmä tuntui hyväksyvän. Täsmälleen samalla tavalla toimivat keskiryhmät eli keskusta ja kristillisdemokraatit.

Kokoomuksen ainoaksi vastavoimaksi jäi demariryhmä, joka sai tukea vasemmistoliitolta, jolle sopimuksen hyväksyminen oli varmaan tiukka paikka. Perussuomalaiset olivat periaatteessa mukana neuvotteluissa, mutta käytännössä eivät. Ryhmällä oli oma esitys, josta ei saanut selvää, mihin pohjaesitykseen perussuomalaiset omia muutoksiaan oikein halusivat. Ryhmä tuntui olevan valmis omaisuuden myyntiin ja käyttämään saadut rahat kuluihin. Tällainen taloudenhoito ei vastaa demarien vastuullista linjaa. Perussuomalaiset eivät näin olleet edes tukemassa demareita terveysasemien säilyttämisessä, kun jäivät koko sopimuksen ulkopuolelle.

Kommentoi kirjoitusta.

Vantaan demareilla johdonmukainen kuntien yhteistyötä korostava linja

Torstai 2.4.2009 klo 0:07

Vantaan demareita on arvosteltu siitä, että demarit jarruttavat kehitystä, kun eivät ole halukkaita selvittämään Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja.

Asia on juuri päinvastoin. Vantaan demarit eivät halua kääntää kehityksen pyörää taaksepäin. 1960-luvun lopulla Helsinki oli liikkeellä aivan vastaavilla esityksillä. Aluksi kohteena oli vain Vantaa (silloin vielä Helsingin maalaiskunta), myöhemmin Helsinki halusi osia myös Espoosta. Vantaan kaikki poliittiset ryhmät olivat yksimielisesti kuntaliitoksia vastaan ja liputtivat kuntien välisen yhteistyön puolesta.

Vantaa olisi jo 1960-luvun lopulla ollut valmis vaaleilla valittavaan seutuhallintoon. Lopputuloksena oli kuitenkin yhteistyössä valtion kanssa kuntien välisen yhteistyön lisääminen. Syntyi lakisääteinen YTV neljän kunnan alueelle. YTV sai joukkoliikenteen ja jätehuollon tehtävät 1980-luvulla. Siksi tuolloin ei koettu tarpeelliseksi kehittää muunlaisia seutuhallinnon malleja. 

Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana Helsingin seudun metropolialue on maantieteellisesti kasvanut melkoisesti. Nyt tarvitaan lisää kuntien välistä yhteistyötä, kenties laajempaa seutuhallintoa. Tätä pitää selvittää. Onneksi tästä nyt näyttää olevan laaja yhteisymmärrys. Kokoomuksen aitoon sitoutumiseen seutuhallintoselvityksiin en kuitenkaan tässä vaiheessa oikein luota.

Vantaan demarien mielestä kuntaliitokset eivät ole ratkaisu ongelmiin, varsinkaan, jos ollaan luomassa nykyisen kuntalain pohjalta jättikuntia.

Vantaan demarit ovat johdonmukaisesti aina olleet kuntien välisen yhteistyön kehittämisen puolella, kuten nytkin. Viime vuosiin asti kaikki Vantaan poliittiset ryhmät ovat olleet samaa mieltä. Nyt viime vaaleissa vahvistunut kokoomus on Vantaalla muuttanut kurssiaan ja on siirtynyt kuntaliitosten tielle ja Helsingin perinteisten tavoitteiden ajajaksi.

Sosialidemokraatit eivät usko kuntaliitoksiin vaan kuntien väliseen yhteistyöhön. Katselukulmamme Helsingin seudun asioihin on siis aivan toinen. Kun emme liitoksiin usko ja pidämme niitä jopa vääränä politiikkana, siksi emme myöskään kannata pyörän kääntämistä siihen suuntaan ja olemme olleet nihkeitä erilaisille liitosselvityksille.

Vantaalla on voimassa yhdessä ja yksimielisesti päätetty strategia, joka nojaa kuntien välisen yhteistyön lisämiseen. Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että nyt suurimman puolueemme kokoomuksen paikallisjohto on Vantaalla Helsingin äänitorvena.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomus taipui seutuselvitykseen

Tiistai 31.3.2009

Vantaan kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen maanantaina 31.3., että valtuustolle esitetään selvityksen tekemistä myös Vantaan ja Helsingin yhdistämisen eduista ja haitoista. Lopullinen päätösehdotus oli kokoomuksen, vihreiden ja kristillisdemokraattien yhdessä sorvaama, johon ei luonnollisesti liittynyt tarkempia perusteluja esittelyteksteineen. Se voitti äänin 9-8 kaupunginjohtaja Juhani Paajasen esityksen, jonka puolesta äänestivät sosialidemokraatit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto. Paajasen esitys torjui Vantaan ja Helsingin yhdistämisen selvitykset, mutta sisälsi seudullisen selvityksen tekemisen.

Päätökseksi lopulta muotoiltu esitys ei suinkaan ollut ainoa paperi, joka kokouskäytävillä liikkui. Siksi tässä yhteydessä on syytä valottaa lehtitietoja tarkemmin kokouksessa eri ryhmien esittämiä vaihtoehtoja.

Kokoomus ja vihreät esittelivät aluksi omaa paperiaan, jossa niiden esitykset olivat limittäin. Kokonaisuus oli osin epälooginen. Kokoomus esitti selkeästi suostumista Helsingin toiveisiin, jopa niin, että jo toukokuun valtuuston kokouksessa olisi annettu liitosselvityksen toimeksianto. 

Vihreät puolestaan edellyttivät, että Vantaan ja Helsingin liitosselvityksen ehtona on seudullinen selvitys. Jostain syystä tämä selvitys olisi käynnistynyt vasta ensi lokakuussa.

Kristillisdemokraattisen paperissa puolestaan korostettiin seutuselvityksen tekemistä, ja vain sillä edellytyksellä Vantaa voi olla mukana selvityksessä Vantaan ja Helsingin mahdollisen yhdistämisen eduista  ja haitoista. Molempien selvitysten toimeksianto tulisi olla valtuuston 15.6. kokouksessa.

Kahden paperin ero ei ollut suuri, mutta kokoomus ja vihreät olivat valmiit hyväksymään kristillisdemokrattien esityksen turvatakseen enimmistön äänestyksessä.

Koko kaupunginhallitus oli kokouksessa yksimielinen, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista kuntaliitosselvitystä Vantaan lakkauttamiseksi tai liittämiseksi toiseen kuntaa. Kokoomuksen pohjaesitys oli, että tämä linjaus koskisi vain tätä käsittelykierrosta. Valmiutta Vantaan lakkauttamiseen joskus myöhemmin kokoomuksella oli siis jo maanantain kokouksessa.

Äänestystulos ei suinkaan ollut kokouksen suurin uutinen vaan kokoomuksen taipuminen selvittämään kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat. Kokoomuksen ja vihreiden pohjapaperista ei voi varmuudella päätellä, oliko kokoomus itse päätynyt tälle kannalle, vai oliko se vihreiden edellytys yhteiselle kannanotolle.

Kokouksen alla kokoomusjohtajat vakuuttelivat, että yksikään kokoomusjohtaja pääkaupunkiseudulla ei kannata seutuhallintoa. Nyt sitä ollaan kuitenkin valmiit selvittämään, jotta itselle mieluinen kuntaliitosselvitys tehdään. Kaupunginhallituksen äänestyspäätöstä on pakko lukea niin, että yhdistämisselvitystä ei tehdä, jos samalla ei selvitetä seutuhallinnon malleja. Saadakseen haluamansa selvityksen, kokoomus pääsee ensin vetämään seutuselvityksen vankkureita. Tältä osin demarit toivottavat kokoomuksen mieluusti mukaan talkoisiin!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Demaririyhmä: Valtion aikaistettava Kehä III:n rakentamisen maksamista

Tiistai 3.3.2009 klo 17:07

Vantaan kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaina 2.3. pitkään ja ajoittain kiivaastikin Kehä III:n parannustöiden ensimmäisen vaiheen rahoituksesta. Vantaan demariryhmä oli edelleen tyytymätön siihen, että valtakunnallinen ja jopa koko Euroopan liikenteen kannalta keskeisen tien kustannuksia sälytetään Vantaan kontolle. Demarien aloitteesta valtuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan kaupungin on neuvoteltava valtion kanssa, josko valtio ostaisi kaupungin rahoilla rakennetun tieosuuden nyt sovittua aikaisemmin.

- Kehä III:n parantamista ei kukaan aseta kyseenalaiseksi, mutta ei ole oikein, että valtio siirtää oman tiensä kustannuksia kaupungille, painottivat ryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä ja varapuheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen puheenvuoroissaan.

Porvarileiri korosti, että nykyinen hallitus sai Kehä III:n korjaustyön ylipäätään liikkeelle. Demariryhnän kansanedustaja Kimmo Kiljunen ei tätä niellyt vaan totesi, että edellinen hallitus, jossa demarit olivat mukana esitti vuonna 2006 hankkeeseen alkurahoitukseen 30 miljoonaa euroa. - Porvarihallitus poisti rahat ja keksi sen jälkeen mallin, jolla korkokuluja työnnetään kaupungin maksettavaksi, Kiljunen muistutti.

Tässä yhteydessä on painiokkaasti todettava, että demarit ovat koko ajan voimakkaasti tukeneet peruskorjaustyön aloittamista. Vain rahoitusmalli on hiertänyt. Hankkeen ykkösvaiheen aikana poistetaan tasoliittymät Vantaankosken ja Pakkalan väliltä. Lisäksi parannetaan muun muassa liikenteen sujuvuutta Vantaanlaaksontien ja Ylöstöntien risteyksessä, johon tulee kertoliittymä. Hanke maksaa hieman yli 50 miljoonaa markkaa.Vantaa rahoittaa työn. Valtio ostaa osuutensa tieosuudesta Vantaalta vuonna 2013. Rahoitusvaiheen korkokulut jäävät Vantaan maksettaviksi.

1 kommentti .

Vantaan demarien metropoliesitys

Lauantai 28.2.2009 klo 13:15

Vantaan demarien esitys seutuvaltuuston perustamisesta on saanut paljon myönteistä palautetta. Ilkkujiakin on ollut. Esityksemme on leimattu vain Helsingin kokoomusjohdon liitosesitysten ja -selvitysten väistelyksi. Näin ei asia sentään ole.

Kuntien välinen yhteistyö ja metropolialueen tulevaisuus on koko Suomen asia, johon pitää suhtautua vakavasti ja katsoa pitkällä sihdillä tulevaisuuteen. Olemme keskusteluissamme paneutuneet syvällisesti metropolialueen tilanteeseen ja todenneet, että kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä, yhteisiä asioita on hoidettava siten, että kaikki kunnat osallistuvat yhteisten tehtävien hoitoon tulojensa mukaan. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Siksi haluamme tieteellisen tutkimuksen seutuvaltuustosta, joka valittaisiin suoralla kansanvaalilla. 

Vantaan demareille kuntien välinen yhteistyö on historiallinen jatkumo, jota pitää kehittää. Lakisääteistä yhteistyötä on laajennettava paljon YTV:tä laajemmalle alueelle.

Kokoomuksen suunnalta on kuultu esityksestämme joitakin epäileviä kommentteja. Seutuvaltuustoja on moitittu byrokratian lisäämisestä. Sosialidemokraateille seutuvaltuustot ovat demokratian lisäämistä. Kansanvallan lisääminen ei ole byrokratiaa.

1 kommentti .

Blogin ylläpito

Keskiviikko 28.1.2009

Tähän sivustoon kuuluu mahdollisuus pitää blogia. Kerron avoimesti, että en edelleenkään ryhdy päiväkirjamaisesti kirjaamaan elämääni. Sen sijaan saatan blogissa kommentoida ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Jukka Hako

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »